Varautumispäivä 7.2. – kuinka teillä on varauduttu?
Tänään vietetään kansallista varautumisen päivää. Päivämäärä 7.2. muistuttaa siitä, että jokaisen kotitalouden tulisi olla valmis selviytymään 72 tuntia kriisin sattuessa omillaan ja esimerkiksi ilman sähköä tai juoksevaa vettä. Omatoiminen varautuminen tuo mielenrauhaa, kun tietää häiriötilanteen sattuessa pärjäävänsä ilman ulkopuolista apua. Nyt on juuri oikea aika tarkistaa kotivarat.
Uusia epävarmuustekijöitä on viime vuosina tullut vanhojen ja tuttujen rinnalle. Yksi on äärimmäisten luonnonilmiöiden yleistyminen. Myrskyt iskevät aiempaa voimakkaampina. Tuuli kaataa puita, vettä sataa kaatamalla ja lunta tupruttaa kerralla jopa puoli metriä. Myös maailmanpoliittinen tilanne on epävakaa. Katkot energiansaannissa yhtä lailla kuin elintarvikkeiden valmistus-, maahantuonti- ja jakeluketjuissa ovat mahdollisia, joskaan eivät ainakaan toistaiseksi kovin todennäköisiä.
Varautuminen on silti viisasta. Kun olet valmistautunut häiriötilanteisiin, pärjäät kotona muutaman päivän ongelmitta. Samalla et kuormita viranomaisia turhaan, vaan annat heille mahdollisuuden auttaa todella hätää kärsiviä.
Turvallisuus ensin
Ruoka, vesi, valo, lämpö. Siinä pähkinänkuoressa kaikki, mitä tarvitaan.
Aloitetaan kuitenkin sähköstä. Kun myrsky pimentää talon, on taskulampun tai kynttilöiden esiin kaivamisen jälkeen ensimmäiseksi sammutettava kaikki päällä olleet kodinkoneet, erityisesti kuumina toimivat sähköliesi, silitysrauta, kahvinkeitin, pesukonekin. Muutoin ne voivat aiheuttaa tulipalon, kun sähköt palaavat – ja sehän voi tapahtua vaikka keskellä yöllä.
Sähkötaululla kannattaa piipahtaa tarkistamassa, ettei katkon syy ole jostain syystä palaneet sulakkeet. Varasulakkeita on hyvä pitää hyllyssä, uudemmissa taloissa taas opetella automaattisulakkeiden käyttö.
Monessa kodissa sähkökatko lopettaa lämmityksen. Patterit kylmenevät, kaukolämpö-, ilma- ja maalämpöpumput lakkaavat toimimasta. Tulisija nousee tällöin arvoonsa – olethan muistanut varata kotiin polttopuita?
Ruokaa varastoon
Varautuminen ei tarkoita, että kotiin hankitaan lasti elintarvikkeita, jotka suljetaan kaappiin odottamaan poikkeustilannetta. Sen sijaan kartutetaan sellaisten ruokien varastoa, joita perheessä syödään muutenkin.
Yhden nakkipaketin sijaan ostetaan kolme, ja sen jälkeen pakastimen sisältöä täydennetään viikoittain niin, että siellä on aina vaikkapa se kolme nakkipakettia. Lisäksi hankitaan tavallista kuivamuonaa, kuten puurotarpeita ja keksejä, sekä purkkiruokaa, vaikka kalasäilykkeitä.
Sähkökatkon tullen kotivaran käyttö aloitetaan nopeimmin pilaantuvista elintarvikkeista, eli jääkaapissa säilytettävistä tuotteista. Pakastimen sisältö pysyy käyttökelpoisena jopa vuorokausia, kunhan pakastinta ei availla turhaan.
Ruoan kypsentäminen on haaste. Retkikeitin tai grilli auttaa, jos niitä pystyy käyttämään turvallisesti esimerkiksi kuistilla. Osan ruoista – kuten monia säilyketuotteita – voi toki syödä kylmänäkin.
Vettä kannattaa ottaa talteen kanisteriin oitis, niin kauan kuin sitä hanasta saa. Muistamisen paikka on siinäkin, että vesivessan voi vetää vain kerran. Ääritilanteessa voi laittaa wc-istuimeen jätesäkin, johon tarpeet tehdään.
Akkusähkö auttaa
Tiedonkulun pelastavat akku- ja paristokäyttöiset laitteet. Matkaradiosta kuulet ohjeita ja tilannekatsauksia häiriön laajuudesta ja korjausten etenemisestä. Älylaitteilla voit selata netin tietolähteitä.
Varavirtalähteillä (tietenkin ennakkoon ladatuilla!) pitkität omien älylaitteidesi toimintaa. Järeimmillä varavirtalähteillä hoidat jopa koko kodin sähkönsaannin parin vuorokauden ajan. Saman asian ajavat polttonestekäyttöiset aggregaatit.
Matkapuhelinverkon tukiasemat ovat niin ikään akkuvarmistettuja. Silti pitkän katkon yhteydessä on mahdollista, että niiden akut hyytyvät, jolloin älylaitteella ei enää pääsekään verkkoon – tukiasemista ja omasta sijainnista riippuen.
Mitä muuta? Riittävätkö välttämättömät lääkkeet? Onko kaapissa myös ensiaputarvikkeita?
Entä käteinen raha? Jos kauppojen korttimaksujärjestelmät kaatuvat, et voi ostaa ruokaa, vaikka lompakossasi olisi useita kortteja.
Lemmikitkin tarvitsevat ruokaa, onko sitä tarpeeksi?
LUE LISÄÄ VERKOSSA:
Miten Järvi-Suomen Energialla varaudutaan häiriöihin?
Kunnossapitopäällikkö Juuso Ruottinen suhtautuu rauhallisesti varautumisasioihin. Maailmantilanne on levoton ja vaikutukset voivat näkyä verkkoliiketoiminnassa mm. materiaalien niukkuutena, mutta siihenkin on varauduttu ennakolta.
– Aika harva asia meitä pääsee enää yllättämään. Meillä häiriöihin varautuminen on aina ollut olennainen osa arkipäivän toimintaa. Sitä työtä tehdään vakavalla mielellä ja isolla kumppanijoukolla, johon kuuluu valtava joukko toimijoita pelastuslaitoksesta ja muista viranomaisista aina metsureihin saakka, kertoo Ruottinen.
Oma metsäinen ja luonnonvoimille altis verkkoalue on pitänyt huolen siitä, että toimintamallit pysyvät muistissa, eivätkä ohjeet pääse pölyttymään. Kun häiriö iskee, silloin toimitaan nopeasti.
– Vuosien myötä tehdyt verkostoinvestoinnit näkyvät jo häiriöiden määrässä. Taajamissa ei oikeastaan enää sähkö katkeile, ja yhä pienempi joukko joutuu myrskyistä kärsimään. Tosin haja-asutusalueilla on verkkoa, jota vielä ei ole saatu toimitusvarmaksi. Siellä katkoista on vielä haittaa, miettii Ruottinen.
Investoinnit toimitusvarmaan verkkoon jatkuvat Järvi-Suomessa entiseen tapaan, joten tällä hetkellä juuri haja-asutusalueiden verkkoja parannetaan. Tilanne paranee sielläkin pikkuhiljaa.
– Häiriöihin kannattaa kuitenkin varautua. Helmi-palvelusta saat käyttöösi maksuttoman häiriötiedotepalvelun, jonka avulla saat puhelimeen tai sähköpostiin heti viestin, jos keskijänniteverkossa on vikaa ja sähköt käyttöpaikallasi katkeavat. Palvelusta saat myös ennusteen korjausajasta ja muuta ajankohtaistietoa. Ota se käyttöön varmuuden vuoksi, vinkkaa Ruottinen.
Entä sitten, jos sähköt katkeavat, miten pitää toimia?
Tarkista, onko naapurilla sähköt, onko katkos omassa taloudessa vai laajemmalti.
Nettisivuilla on häiriökartta, josta voi tarkistaa, onko oman käyttöpaikan lähellä punainen pallukka häiriön merkkinä. Jos ei ole, eikä häiriö ole oman kiinteistösi sähköissä, on hyvä tehdä vikailmoitus soittamalla vikapalvelunumeroon tai tekemällä vikailmoitus nettisivuilla.
Huomioithan, että tekemäsi vikailmoitukset eivät näy häiriökartalla, mutta ne käsitellään jokainen erikseen ja niiden mukaan toimitaan. Useampaa ilmoitusta samasta aiheesta ei kannata tehdä.
Jos näet, että puu on kaatunut linjalle tai tolppa on poikki, tee siitä meille ilmoitus soittamalla tai vikailmoituslomakkeella. Jos mahdollista, laita mukaan koordinaatit ja kuva viasta. Se auttaa paljon korjaustöissä.
Jos katkos kuitenkin sattuu, ethän availe kylmälaitteiden ovia tarpeettomasti. Pakasteet pysyvät pitempään jäässä ja jääkaappi kylmänä.
Vikailmoitusnumero 0800 90440
Lisää tietoa: www.jseoy.fi/sahkokatkot