Siirtomaksu eli verkkopalvelumaksu takaa sähkön
Harvaan asutussa Etelä-Savossa on poikkeuksellisen paljon sähkön jakeluverkostoa. Sen uusiminen maksaa, mutta myös kannattaa. Iso osa euroista jää maakuntaan.
Parhaillaan moni eteläsavolainen lämmittää saunaa, tekee etätöitä ja pistää sähköauton lataukseen myös omalla kesämökillä. Kun sähköä tulee, sitä on helppo olla ajattelematta. Vasta laskun saapuessa voi alkaa ärsyttämään. Miksi sähköstä on maksettava myös verkkopalvelumaksua ja miksi se on näin suuri?
Asiakkaiden harmitus ja kysymykset ovat tuttuja Järvi-Suomen Energian toimitusjohtajalle Arto Pajuselle. Yhtiö vastaa pääasiassa Etelä-Savon maakunnan alueella verkoston toimivuudesta eli siitä, että sähkökauppiaiden asiakkaille myymä sähkö varmasti tulee kotiin asti.
– Ihmisten ihmettely johtuu tiedonpuutteesta, Pajunen selittää. Tällä Pajunen viittaa siihen, ettei moni asiakas tiedä, mitä kaikkea verkkopalvelumaksu eli kansankielellä siirtomaksu, sisältää. Sillä kustannetaan esimerkiksi sähkönjakelu sekä koko alueen verkoston ylläpitäminen ja uusiminen.
Aina mietitään paras ratkaisu
Etelä-Savossa sähköverkostoa on peräti 27 000 kilometriä. Kun asiakkaita on noin 102 000, verkkoa on jokaista asiakasta kohti noin 260 metriä. Se on poikkeuksellisen paljon ja kertoo siitä, miten harvassa tässä metsäisessä maakunnassa asutaan. Kaupungeissa eletään niin paljon tiheämmin, että yhtä asukasta kohti riittää 20–30 metriä verkkoa.
Kun verkostoa on paljon, myös sen ylläpito maksaa. Tekninen kokonaisuus koostuu käytännössä esimerkiksi pylväistä, kaapeleista, ilmajohdoista ja muuntajista. Mikään niistä ei kestä ikuisuutta. Esimerkiksi pelkästään puisia sähköpylväitä on Etelä-Savossa 320 000. Ne ja muut verkon osat pitää uusia noin 40–50 vuoden välein. Käytännössä työtä tehdään vähitellen. Esimerkiksi viime vuonna Järvi-Suomen Energia uudisti sähkön jakeluverkkoa 1 000 kilometriä ja 10 000 pylvästä.
Kyse ei ole vain vanhentuneiden osien vaihtamisesta toiseen. Päinvastoin. Verkostopäällikkö Mika Matikaisen mukaan Järvi-Suomen Energia miettii tarkasti, millä tavalla jakeluverkko kannattaa eri alueilla nykyään rakentaa. Joskus paras ratkaisu on poistaa vanha ilmajohtoja rakentaa uusi sähkölinja maakaapelilla, mutta aina näin ei ole. Huomioon on otettava niin kivikot, kalliot ja rikkonaiset vesistöt kuin tulevaisuuden tarpeet. Teknisiä vaihtoehtoja on useita.
– Me valitsemme aina mahdollisimman hyvin yhteiskunnan eri tilanteisiin sopeutuvan ratkaisun. Jos vaikka koronatilanteen takia ihmiset alkavat viettämään enemmän aikaa mökeillään ja tekemään etätöitä, verkon pitää kestää kulutuksen kasvu, Matikainen selittää.
Verkosto sisältään nykyään yhä enemmän teknologiaa. Voisikin puhua älyverkosta, joka osaa tarkkailla omaa toimintaansa ja esimerkiksi hälyttää vikatilanteista.
Raha jää maakuntaan
Järvi-Suomen Energia saneeraa ja uusii jakeluverkkoa vuosittain noin 50 miljoonalla eurolla. Työ parantaa tuhansien alueen asukkaiden arkea ja työllistää merkittävästi paikallisia yrityksiä, mutta myös täyttää lain vaatimukset. Uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöt parantamaan sähkön toimitusvarmuutta. Verkoston parantamisen lisäksi Järvi-Suomen Energian on myös esimerkiksi korjattava akuutteja vikoja ympäri vuorokauden. Kaikki tämä maksetaan asiakkailta kerättävillä verkkopalvelumaksuilla eli siirtomaksuilla. Niihin on sisällytettävä myös veroja, kuten sähkö- ja arvonlisävero.