Sähkökatkot setvitään tiiviissä yhteistyössä
Vastaamme toimintavarmasta sähkönjakeluverkosta Järvi-Suomen alueella yhdessä lukuisien eri aloja edustavien kumppanuusyritysten kanssa. Infrayhtiö Elvera on Järvi-Suomen Energian suurin ja näkyvin yhteistyökumppani. Sata tuhatta asiakasta kattavan verkon ylläpito ja korjausvastuu on sen harteilla.
– Vahvuutemme on verkon sekä alueen tuntemus. Tiedämme, mistä vikaa lähdetään hakemaan, kertoo Elveran aluepäällikkö Jari Sihvonen.
Sihvosella on lähes 30 vuoden kokemus sähkön saannin varmistamisesta asiakkaille.
– Tässä on monet myrskyt nähty, hän nauraa, – Kun on itse ollut korjaamassa vikoja, osaa realistisesti arvioida korjausaikataulua. Nyt aluepäällikkönä voin jakaa tietotaitoani toimintaa ohjaamalla.
Mikkelissä kotipaikkaansa pitävä Elvera työllistää Järvi-Suomen Energian alueella reilu sata henkilöä, välillisesti noin pari sataa. Laaja kumppaniverkosto on ripeän ja tehokkaan korjaustoiminnan edellytys. Laadukas yhteistyö mahdollistaa parhaimpien lisäresurssien hyödyntämisen.
– Nykyisin esimerkiksi helikopterit ja dronet ovat merkittävänä apuna.
Tarkka kuvaus häiriöstä auttaa kartoituksessa
Kun sähkönjakelu takkuaa tai katkeaa, viesti singahtaa Elveran päivystykseen.
– Vikailmoituksen jälkeen paikka kohdennetaan maasta, ilmasta tai autosta käsin.
Aikaisemmin vian kartoittamiseen jalkaisin kului aikaa, kun erottimet rajasivat verkon 15 kilometrin väleihin. Nykytekniikka helpottaa vikapaikan haarukointia. – Osa verkosta on jo kaukokäyttöistä. Myös dronet nopeuttavat vikojen paikantamista.
Yhteistyö verkon toiminnan valvonnasta vastaavan Enervan kanssa on saumatonta, päävalvomo sijaitsee Elveran kanssa samoissa tiloissa.
Enervan käyttövastaava Henri Heikkinen kertoo, että kaukokäyttöisiä kytkinlaitteita on sähköasemien sekä jakelumuuntamoiden välisessä keskijänniteverkossa. Niiden avulla verkkoa voidaan jakaa osiin käyttökeskuksesta käsin. Kaukokäyttöisyyttä lisätään pääosin verkon saneerauksen myötä.
– Valtaosa kaukokäyttölaitteista on erottimia, joilla vika-aluetta saadaan rajattua. Verkkoon on asennettu myös maastokatkaisijoita, joissa suojaus ja vian erottaminen tapahtuu automaattisesti, samaan tapaan kuin sähköasemalla. Näiden avulla maastokatkaisijan taakse syntynyt vika säästää sähköaseman ja maastokatkaisijan väliin jäävän verkon asiakkaat myös vianrajauksesta aiheutuvilta lyhyiltäkin katkoilta, Heikkinen tarkentaa.
Yksittäisistä sähkökatkoksista alueen asukkaat voivat ilmoittaa esimerkiksi Järvi-Suomen Energian sivuilta löytyvällä vikailmoituslomakkeella kuvan kera.
– Tarkat kuvaukset häiriön sijainnista kuvan kanssa ovat konkreettinen etu, kun autoa pakataan lähtöä varten.
Toimitusvarma sähköverkko yhteistyöllä ja ennakoiden
Toimitusvarmaa verkkoa varmistetaan ennakoinnilla. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä raskaiden lumikuormien aiheuttamat viat ovat lisääntyneet. Märkää lunta tulee kerralla suuri määrä, jota puut eivät kestä.
Ennalta ehkäisevää työtä tehdään hoitamalla vierimetsää, rakentamalla ilmajohtoja teiden varsiin metsiä halkovien vanhojen ilmajohtojen sijaan sekä maakaapeloimalla tärkeimpiä yhteyksiä ja taajamia. Vierimetsänhoito vahvistaa sähkölinjoja ympäröivää puustoa; jo taimikosta alkaen harvennettu puusto kestää myrskypuuskat paremmin. Helikopterisahalla harvennus onnistuu 20-metriä korkeista puista hankalissa paikoissa, ja lumikuorma ei paina puita linjoille. Ilmatieteen laitoksen tiedotteita seurataan aktiivisesti. Ennakoivat ennusteet ovat helpottaneet tilanteisiin varautumista.
Suurhäiriötilanteisiin, kuten viime marraskuussa riehuneeseen Liisa-myrskyyn, valmistaudutaan paria päivää aiemmin yhteisellä palaverilla Järvi-Suomen Energian sekä Enervan kanssa. Ennakointi helpottaa lisäresurssointia: verkon erikoisosaajia voidaan varmistaa juuri Järvi-Suomen Energian aluetta mahdollisesti koskevan häiriötilanteen käyttöön.
Ennusteet ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Liisa-myrskykin osoittautui ennakoitua pahemmaksi, ja vaurioitti rakenteita, joiden korjaus vie aina enemmän aikaa kuin sähkölinjalle kaatunut puu.
– Meillä on selkeä toimintasuunnitelma suurhäiriötilanteissa, eikä tuulen suunnan tai voimakkuuden muutokset sekoita pakkaa. Yhteistyötä tehdään myös Etelä-Savon Pelastuslaitoksen kanssa, Sihvonen kertoo.