Puiden lumikuormat aiheuttavat häiriöitä sähkönjakeluun 

Lumituhoriskin kasvuun Itä- ja Pohjois-Suomessa vaikuttavat etenkin kaksi seikkaa, sanoo tutkija Ilari Lehtonen Ilmatieteen laitokselta. Ensimmäinen niistä on, että talvien lauhtumisen ja sademäärien kasvun myötä saamme raskasta, märkää ja takertuvaa lunta aiempaa useammin ja enemmän. Toinen tekijä on, että olosuhteet huurteen synnylle ovat otolliset: suuri ilmankosteus, paksut, matalalla roikkuvat pilvet ja heikko pakkanen kerryttävät lunta etenkin vaarojen lakimetsiin entistä useammin.

Toisaalta lumituhoriskiä pienentää Lehtosen mukaan se, että entistä suurempi osuus sateesta tulee vetenä ja lumia puiden latvuksista pudottavat suojasäät yleistyvät.

– Vaikka nämä lumituhoriskiä pienentävät tekijät näyttäisivät yleistyvän Itä-Suomessakin, Pohjois-Karjalassa muutos riskiä kasvattavissa tekijöissä on merkittävämpi. Kokonaan ei lumituhoriski katoa edes Etelä-Suomesta, vaikka keskimääräinen lumipeite ohenisi reilustikin.

Lehtosen mukaan muutos ei silti ole nopea eikä voimakas. On myös vaikea sanoa, millainen tilanne on kymmenen vuoden päästä, koska kyse on niin vaihtelevasta ilmiöstä.

Tykky kasvaa puussa

Puiden oksille ja latvuksiin takertuvaa raskasta lunta, jonka paino lopulta taivuttaa tai jopa katkaisee puun tai sen oksia, nimitetään usein tykkylumeksi. Jopa Ilmatieteen laitos puhuu verkkosivuillaan huurretykystä ja nuoskatykystä.

Lehtonen huomauttaa kuitenkin, että tykkylumi tarkoittaa eri ihmisille vähän eri asioita. Esimerkiksi osa metsäntutkijoista on hyvin tarkkoja siitä, että tykkylumeksi kutsutaan vain huurtumalla kertynyttä lumikuormaa, ja siksi sateena alas tullut lumi ei voisi muodostaa tykkyä.

– Itse mieltäisin tykkylumen luonteeseen kuuluvaksi, että kyse on hyvin tiukasti kiinnittyneestä lumikuormasta. Nuoskalumi on löyhästi kiinnittynyttä, eli nuoskatykystä puhuminen on vähän hassua. Toki ilman pakastuessa nuoskalumi muodostaa jäätyessään puuhun tiukasti kiinnittyneen kertymän.

Olipa määritelmä mikä tahansa, raskaan lumikuorman vaikutus on pahimmillaan sama: lumi rikkoo puita, jotka sähkölinjoille osuessaan häiritsevät sähkönjakelua. Lisäksi jäätävä sade voi muuttua jäiseksi ongelmaksi myös sähkölinjojen rakenteissa.

Yleisintä ylängöillä

Puiden lumituhoja esiintyy tyypillisesti ympäristöään korkeammilla maastopaikoilla, Lehtonen tietää. Etenkin Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Koillismaan korkeat alueet ovat otollisia lumituhoille – Kainuu alttein kaikista.

Mutta myös Etelä-Suomessa on riskialueita, kuten Lohjanharjun seutu ja Nuuksion ylänköalue, joilla maasto nousee Suomenlahdelta päin korkeammalle. Uudellamaalla esiintyvät keskimäärin Suomen voimakkaimmat lumisateet, ja etenkin näillä sisämaata kohden kohoavilla maastoalueilla voi raskasta, märkää lunta tulla kerralla paljon, Lehtonen sanoo.

Maakunnissa on muutenkin eroja. Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa lunta on keskimäärin tuplaten Kymenlaakson eteläosaan verrattuna – kevättalvella yleensä yli 60 senttiä ja varsinkin vaara-alueilla metrinkin verran, kun taas Kymenlaakson rannikolla hangen paksuus jää usein alle 30 senttiin.

Tuohikyljet taipuvat

Myös metsätyyppi vaikuttaa lumipulmien määrään. Havupuumetsät ovat keskimäärin alttiimpia lumituhoille kuin lehtipuumetsät. Mänty kärsii lumituhoista enemmän kuin kuusi, joka on etenkin Pohjois-Suomessa sopeutunut lumikuormiin hyvin, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Susanne Suvanto.

Suvanto oli mukana laatimassa Suomen metsien lumituhoriskikarttaa. Kun tätä työtä täydennettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamassa selvityksessä, paljastui, että koivujen rooli on mielenkiintoisen kaksijakoinen.

– Sähköverkon häiriöiden aiheuttajana koivujen rooli oli isompi, kuin mitä meidän metsätuhokirjauksiin perustuvat laskelmamme antoivat olettaa. Uskoisin tämän liittyvän siihen, että koivut voivat taipua lumikuorman alla voimakkaasti ja aiheuttaa ongelmia sähkölinjoille, mutta näitä ei välttämättä kirjata metsätuhoiksi, jos puut lumen sulamisen jälkeen palautuvat pystyyn, Suvanto sanoo.

Riukuuntuneet puut aiheuttavat sähköhäiriöitä Järvi-Suomessa

Lumikuormat vaikuttavat sähkönjakeluun myös Järvi-Suomen Energian verkkoalueella. – Riukuuntuneet puut ovat yksi yleisimmistä häiriön aiheuttajista lumikuormatilanteissa, kertoo kunnossapitopäällikkö Juuso Ruottinen. 

Tilannetta ennakoidaan ja häiriön aiheuttajia pyritään poistamaan sähkölinjan kunnossapitotoimilla. Hyvä lääke häiriötekijöiden poistamiseksi on tehokas vierimetsänhoito. 

– Meillä 20 kV linjat tarkastetaan joka toinen vuosi ja lentotarkastuksissa merkitään ylös vierimetsät, joissa puusto on päässyt riukuuntumaan. Näillä alueilla tehdään alueellista vierimetsänhoitoa, eli sovitaan maanomistajan kanssa, että metsuri voi poistaa tällaiset linjaa uhkaavat puut, jatkaa Ruottinen. 

Lentotarkastuksissa merkitään ylös myös lahot, kuivuneet ja linjalle kallellaan olevat puut, jotka voivat aiheuttaa vikoja kovalla tuulella ja lumikuormatilanteissa. Metsuri poistaa myös tällaiset mahdolliset häiriönaiheuttajat. 

Helikopterisahausta ja varautumista yhteistyöllä    

 Metsurien lisäksi vierimetsiä siivoaa helikopteri. – Puiden poiston lisäksi teemme reunapuiden oksien helikopterisahausta vuosittain noin 400 kilometriä. Tällä saamme lumen painosta linjalle ylettyvät oksat pois ja muutenkin puiden painopiste on linjalta poispäin.

Linjan kunnossapidolla pyritään ennakoimaan riskejä. Tosin pahoilla lumikuormilla ja myrskyillä metsistä kaatuu ja katkeaa johdon päälle terveenkin näköisiä puita.

– Kaikkeen ei pystytä ennalta varautumaan. Metsänomistaja voi toki myös itse helpottaa tilannetta raivaamalla linjanvarsimetsiä aluspuustosta, joka kasvaessaan riukuuntuu ja pyrkii valoa kohti johtokadulle, miettii Ruottinen.

Ilmoitathan linjan päälle taipuneista puista meille vikailmoituslomakkeella osoitteessa: vikailmoitus.jseoy.fi tai soittamalla vikailmoitusnumeroon 0800 90440.