Oletko varautunut katkoihin?
Sähköpulan torjunta ei vaadi kotitalouksilta isoja uhrauksia, mutta se onnistuu parhaiten, kun talkoisiin osallistuu suurin osa meistä suomalaisista.
Pitkin syksyä on puntaroitu, riittääkö Suomessa sähköä koko ajan ja kaikille talven kylmimpinäkin jaksoina, vai joudutaanko sähköä säännöstelemään – toisin sanoen turvautumaan satunnaisiin sähkökatkoihin.
Keskustelun taustalla on monta seikkaa. Yksi on sähkön tuonnin loppuminen Venäjältä, toinen Olkiluodon kolmosvoimalan käyttöönoton viivästyminen, kolmas on kuiva kesä, jonka vuoksi vesivoimaloiden altaat ovat tavanomaista tyhjempiä.
Spekulatiiviselle puolelle taas osuvat esimerkiksi pohdinnat siitä, kuinka paljon säätilan vaihtelut leikkaavat uusiutuvan energian tuotantoa, miten hyvin naapurimaillamme riittää sähköä siirrettäväksi Suomeen, tai mitä tapahtuu, jos voimaloissa ja siirtoketjussa tapahtuu yllättäviä häiriöitä.
Lohdullista on silti tietää, että Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa hallinnoiva Fingrid ja energiayhtiöt eivät jätä kotitalouksia ilman sähköä päiväkausiksi. Tunnin, parin katkot ovat mahdollisia, mutta ennen niitä on käytössä hyvä keinoarsenaali.
– Kuluttajien sähköjä katkotaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty, sanoo valvomopäällikkö Arto Pahkin Fingridistä.
Kulutushuippujen kimppuun
Fingridin mukaan Suomessa käytetään sähköä eniten arkiaamuisin ja arki-iltaisin. Tämä on luonnollista: Aamulla suuri osa suomalaisista herää samoihin aikoihin, käy suihkussa, tekee aamiaista ja valmistautuu töihin. Aamulla myös käynnistyy moni tehdas ja hyörinä toimistoissa. Illansuussa palataan kotiin, kokataan, pyykätään, saunotaan, katsellaan televisiota ja istutaan tietokoneiden ääressä – taas sähköä kuluu.
Näitä aamu- ja iltatuntien piikkejä sanotaan kulutushuipuiksi, ja juuri niiden aikana voi sähkön riittävyydestä tulla pula. Piikeissä sähkö on usein myös kalleimmillaan. Siksi kulutushuippuja kannattaa pyrkiä leikkaamaan.
Matalimmillaan sähkönkulutus on tyypillisesti arkiöisin kello neljän tienoolla. Silloin sähkön hintakin on usein alhaisimmillaan.
Yökyöpeliksi ei kenenkään silti tarvitse ryhtyä, eikä se ole kaikilta osin suositeltavaakaan. Esimerkiksi modernit pyykki- ja tiskikoneet voi kyllä ohjelmoida toimimaan vaikka yöllä, mutta vakuutusyhtiöt suosittelevat silti käyttämään niitä silloin, kun on itsekin valveilla ja pystyy seuraamaan laitteiden toimintaa. Paloturmien ohella kun näissä koneissa on aina vesivahingon riski.
Arkirutiinit tarkasteluun
Suomessa on noin 2,8 miljoonaa kotitaloutta. Jos jokainen talous osallistuu talkoisiin omalla pienellä purollaan, vaikkapa vain laskemalla hieman huonelämpötilaa, säästyy valtava määrä energiaa. Ilmalämpöpumppu on erityisesti sähkölämmitteisessä talossa kannattava hankinta.
Omia rutiineitakin kannattaa tarkastella. Omia sähkönkäyttötapoja seuraamalla voi saada vinkkejä siitä, mitä voisi ajoittaa toisin. Voisinko luopua jokailtaisesta saunomisnautinnosta ainakin kovimpien pakkasten ajaksi? Tai voisinko saunoa muulloin kuin lauantai-iltana, kuten suurin osa suomalaisista perinteisesti tekee – vaikka jo päivällä, tai lykätä kylvyn sunnuntaille? Ja kun saunotaan, se tehdään ripeästi, eikä suihkussakaan lotrata lämpimän veden kanssa.
Tiski- ja pyykkikone pannaan pyörimään vasta, kun ne on saatu täyteen pestävää. Jos mahdollista, pesu ajoitetaan pois ruuhka-ajoista, keskelle päivää tai myöhäisiltaan, jolloin sähkönkulutus Suomessa ei tavallisesti huitele huipputasoilla.
Kokatessa suositaan mikroaaltouunia ja liettä – uuni on selvästi nälkäisempi sähkörohmu. Kun tuuletetaan, tehdään se nopeasti ja tehokkaasti.
Sähkökatkon varalle kannattaa myös ottaa vettä talteen ja nostaa valmiiksi esille muutama paristokäyttöinen valaisin tai kynttilöitä. Akkutoimiset varavoimalähteet taas pelastavat monta puhelimen- ja tietokoneenkäyttäjää pälkähästä.
Kodin sähkönkulutusta voit seurata oman energiayhtiösi sovelluksessa. Fingridin Tuntihinta-mobiilisovellus taas kertoo pörssisähkön hintatiedot ja hälyttää, kun sähkö on kallista.
VARAUDUMME SÄHKÖPULATILANTEESEEN
Varautuminen on olennainen osa toimintaamme. Erilaisia häiriötilanteita, mukaanlukien sähköpula, varten on suunnitellut, ennalta sovitut sekä harjoitellut toimintatavat.
Jos sähköpulatilanne toteutuu, saamme kantaverkkoyhtiö Fingridistä tiedon, kuinka paljon tehoa meidän tulee kytkeä irti alueelta. Katkaisemme sähkönjakelun ennakkoon tehdyn suunnitelman mukaisesti, aluekohtaisesti pariksi tunniksi kerrallaan, alueita kierrättäen. Alueen asiakkaille tiedotetaan etukäteen mahdollisuuksien mukaan. Kannattaa siis seurata viestimiä ja ottaa esimerkiksi Järvi-Suomen Energian Facebook ja Twitter seurantaan.
Katkoksen jälkeen sähköt palautetaan. Keskeytykset jatkuvat toisilla alueilla niin kauan, kunnes sähköpulatilanne on ohi. Katkot saattavat toistua, jos häiriötilanne niin vaatii. Varsinaisista katkoista tiedotamme kuten sähköhäiriöiden kohdalla, tekstiviestillä katkon alkaessa ja päättyessä.