Miksi sähkökatkon korjaaminen välillä kestää?

Sähkökatkon yllättäessä hetkikin saattaa tuntua pitkältä ajalta ja joskus katkos kestää muutamaa tovia kauemmin. Silloin on hetki aikaa miettiä mikä vian korjaamisessa voi oikein kestää? Tätä oli kysytty myös sosiaalisessa mediassamme, ja samalla pyydettiin valotusta sille, millaisessa järjestyksessä vikoja aletaan ruotimaan ja millaisin perustein. Tässä siis tiivis selostus viankorjauksen etenemisestä.

Pitkät, useita tunteja tai päiviä kestävät sähkökatkot alkavat tänä päivänä olla harvinaisia. Laajalla alueella vaikuttanut myrsky tai muuntajan särkyminen voivat kuitenkin yhä aiheuttaa pidempiä katkoja. Satunnaisten linjavikojen korjaaminen kestää sen sijaan korkeintaan muutaman tunnin. 

Sähköverkon vikojen korjaaminen tehdään vaiheittain 

Sähköverkko on kuin monihaarainen hermosto, jota ohjataan käyttökeskuksesta. Vikojen korjaamiseen kuluvaan aikaan vaikuttaa moni asia: missä kohdassa sähköverkostoa vika sijaitsee, miten helposti tarkka vikakohta löydetään ja minkä tyyppisestä viasta on kysymys. Myrskytapauksissa kaatuneiden puiden aiheuttamia vikoja voi olla laajalla alueella. Tällöin lisähaasteena ovat teille kaatuneet puut, jotka pitää korjata pois ennen kuin vikapaikalle päästään työskentelemään.  

Kun sähkövika ilmenee, käyttökeskuksen operaattorit näkevät minkä alueen sähkönjakeluun se vaikuttaa. He pystyvät rajaamaan vika-aluetta 20 kV:n kaukokäytettävillä kytkinlaitteilla. Näin vika-alue saadaan rajattua noin 10 km:n mittaiselle ruokoverkkoalueelle. 

Ensin korjataan aina keskijänniteverkon viat  ja vasta sitten pienjänniteverkon viat. Keskijänniteviat koskettavat suurempaa asiakasjoukkoa ja ne ovat siksi etusijalla. Vikojen rajaus alkaa sähköasemilta, jotka sijaitsevat yleisesti asutus- ja kulutuskeskittymien liepeillä. Näin suuremmalle asiakasmäärälle saadaan nopeammin sähköt.  

Vikojen rajaus etenee runkojohtoja pitkin eteenpäin haja-asutusalueen suuntaan, kohti johtojen haaroja ja häntiä. Käytöntukijärjestelmään on määritelty lisäksi yhteiskunnalle kriittisiä kohteita ja mm. teollisuutta, joille sähköt pyritään saamaan nopeasti. 

Seuraavaksi paikalle lähtevät sähköverkkoasentajat, jotka rajaavat ensin vika-aluetta pienemmäksi. Sen jälkeen he etsivät tarkat vikapaikat ja korjaavat viat.  

Tarkan paikannuksen jälkeen alkaa varsinainen korjaustyö 

Drone ilmassa.
Drone-lennokeilla viat löytyvät metsässä vilkkaammin kuin kävellen.

Vikojen tarkka paikallistaminen saattaa viedä aikaa, sillä ne voivat sijaita esimerkiksi saaressa tai vaikeakulkuisessa maastossa. Ilmajohtojen vikapaikkojen löytämistä nopeuttavat nykyään dronet, mutta maakaapeleiden vikojen paikannus voi vaatia linjan läpikäyntiä kaapelitutkien kanssa. 

Luonnollisesti myös korjaamiseen kuluu aikaa, vaikka asialla ovatkin kokeneet ammattilaiset. Ilmalinjaviat ovat usein nopeimpia korjattavia, kun paikka on löytynyt. Myrskytilanteissa asentajien apuna on metsureita raivaamassa kaatunutta puustoa. Maakaapelivikoja päästään korjaamaan, kun vikapaikka on kaivettu esiin, olipa kesä tai talvi. Huonolla tuurilla salama voi särkeä muuntajan,ja edessä saattaa olla useamman tunnin korjausrupeama.