Maakaapelointi siirtyi haja-asutusalueille – toimitusvarmuus haasteena

Sähköverkkoa uudistetaan nyt haja-asutusalueilla ja runkoverkkoa kaapeloidaan. Pitkien etäisyyksien takia verkonrakennus on kallista ja siirtomaksut puhuttavat. Olisiko jo aika puhua siirtomaksujen sijasta toimitusvarmuustavoitteista?

Arto Pajusen kesämökin ikkunasta näkyy Saimaa. Etätyö on tuttua myös Järvi-Suomen Energian toimitusjohtajalle. Vanhasta televisiosta on viritetty kakkosnäyttö, joka toimii apuna etäpalavereissa. Kustannustehokkaiden ratkaisujen etsiminen on verissä. Asiat hoituvat hyvin keskellä luontoa, niin kauan kun sähköt ja nettiyhteys toimivat.  

Tarve sähkön tasaiselle toimitukselle haja-asutusalueelle on nyt entistä suurempi. Moni muukin on siirtynyt etätöihin mökkimaisemiin Järvi-Suomeen.  

– Mökkejä sähköistetään nyt aivan uudenlaisella vauhdilla. Viime vuonna sähköt tulivat noin 330 vapaa-ajan asunnolle, kertoo Pajunen.

graafi ilmajohtojen sekä maa- ja vesikaapeleiden suhteellisissa määrissä vuosien 2019 ja 2036 välillä.
Järvi-Suomen Energian alueella metsäisyysaste on 70 prosenttia. Metsissä kulkevia sääherkkiä ilmajohtoja korvataan maakaapelilla

Haasteena haja-asutusalueen toimitusvarmuus 

Sähköverkkoa uudistetaan 50 miljoonan euron vuosivauhdilla.  Sama tahti jatkuu 2020-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen investointisummat tippuvat noin 30 miljoonaan vuodessa. Vakituisten asukkaiden talouksista jo noin 70 prosenttia on säävarmassa verkossa. Investoinnit tuottavat tulosta, sillä sähköntoimitusten keskeytysaika lyhenee lisääntyvistä myrskyistä huolimatta.  

– Taajamat on kaapeloitu ja nyt kaapeloidaan runkoverkkoja haja-asutusalueilla. Se tulee lyhentämään häiriöaikoja entisestään, mutta halpaa työ ei ole.  Kaapelointi maksaa keskimäärin 100 000 euroa kilometri puistomuuntamoineen. Vaikka lopulta vain puolet verkosta tullaan siirtämään maan alle ja muitakin keinoja on verkonrakennuksessa käytössä, hinta on kova. Täytyy tarkasti miettiä, mikä on järkevää.  

Pajunen nostaa katseensa lumiseen maisemaan. Järvi-Suomen Energian alueella on sähköverkkoa 270 metriä asiakasta kohden, kun kaupunkiyhtiöissä sitä on noin 30 metriä. Asiakkaista noin 40 prosenttia asuu ainakin osan vuodesta kesämökeillä pienten teiden tai venematkojen päässä. Alueella on muun muassa 2140 asiakasta ja 855 sähkönkäyttöpistettä saarissa, joihin ei ole siltaa tai muuta kiinteää yhteyttä. Heihinkin sovelletaan sähkön laadun vaatimusta: sähköt on palautettava 96 tunnin sisällä siitä ajankohdasta, kun olosuhteet mahdollistavat työturvallisuusmääräysten mukaisesti viankorjauksen. Kalleinta on rakentaa sähköverkko alueelle, jossa muutaman vuoden päästä ei ole yhtään sähkönkäyttäjää. Ennusteiden mukaan väki vähenee alueella vääjäämättä ja tyhjilleen jäävien talouksien ennustaminen nyt verkon uusimisen yhteydessä olisi tärkeää, ettei tulisi hukkainvestointeja.

graafi toimitusvarmuuden kehittymisestä vuosien 2014 ja 2036 välisenä aikana. Taajamat kaapeloitu 2018 mennessä, haja-asutusalueen runkoverkko kaapeloitu 2026 mennessä ja haja-asutusalueen avojohdot siirretty teiden varsille sekä kaapeloitu muuntajilta asiakkaille vuoteen 2034 mennessä.
Nyt on meneillään haja-asutusalueen runkoverkon kaapelointi.

Uudenlaista tekniikkaa avuksi 

Jos muutaman marjastajan on päästävä saareen, kannattaisiko heidät viedä sinne veneellä, eikä rakentaa siltaa? Onko olemassa muita keinoja vaikeakulkuisessa maastossa olevien pienten sähkönkäyttäjien sähkötarpeen täyttämiseen kuin kallis säävarma verkko?   

– Vaikeakulkuisessa maastossa sähkön toimitusvarmuuden häiriötilanteessa voisi turvata kenties edullisemmin, vaikka viemällä akuston lähemmäs asiakasta. Akustojen hankintaa eivät lainsäätäjät ainakaan vielä ole sallimassa verkkoyhtiöille itselleen, kuittaa Pajunen. 

Järvi-Suomen Energian liiketoiminta on valtakunnan mittakaavassa viidenneksi tehokkainta. Uusia, kustannustehokkaampia verkkoratkaisuja kehitetään ja otetaan käyttöön lain antamissa rajoissa. Oman lisäyksensä verkon kunnossapitokustannuksiin tuo yhä vaihtelevammaksi muuttuva sää. Myrskyt lisääntyvät ja leudot talvet yleistyvät. Roudattomassa maassa puita kaatuu entistä helpommin johdoille ja sähkökatkot ovat kalliita kaikille. Edullisemmille innovaatioille on käyttöä.

graafi sähkönjakelun keskimääräisestä keskeytysajan vähenemisestä yhdestä tunnista 0,55 tuntiin vuosien 2013 ja 2020 välillä.
Investointien teho näkyy toimitusvarmuuden paranemisella. 70 % vakituisista asiakkaista on säävarmassa sähköverkossa.

Katse tavoitteisiin 

Sähkömarkkinalakiin on tulossa muutos siirtohintojen nousun hillitsemiseksi. Siirtohintojen vuotuinen korotuskatto laskee nykyisestä 15 prosentista alaspäin. Se on vielä avoin, mihin tasoon päädytään. Energiavirasto valvoo perittyjen siirtomaksujen suuruutta ja sallii verkkoliiketoiminnalle kohtuullisen tuoton, joka on mahdollisesti laskemassa.  

– Ei meille ole rahaa mihinkään kasaantunut. Kaikki menee investointeihin ja velkaa on jo nyt paljon. Nyt kun sähköverkkoliiketoiminnan sallittua tuottoa ja siirtomaksujen suuruutta lailla pienennetään, se tarkoittaa meillä lisävelkaantumista, jos toimitusvarmuustavoitteet pysyvät ennallaan. Tai sitten pitää hidastaa tahtia tai jotain jättää tekemättä.   

Verkkoyhtiöiden tilanteet ovat erilaisia. Tarvittavien investointien takia kulut ovat suurempia maaseudulla toimivilla verkkoyhtiöillä, jossa verkon pituus asiakasta kohti on moninkertainen verrattuna kaupunkiyhtiöihin, joiden asukkaiden kaapelit ovat valmiiksi maan alla. Vaikka investointeja ei tarvitse tehdä, silti heille sallitaan samansuuruinen tuotto verkkoliiketoiminnasta.  

– Olisiko aika kääntää katse asetettuihin toimitusvarmuustavoitteisiin? Kun tuotot laskevat, jostain on tingittävä. Olisiko mahdollisuus sallia joustoa tavoitteisiin tai antaa mahdollisuus keinoihin, joilla toimitusvarmuustavoitteet täytetään edullisemmin erityisesti vaikeakulkuisilla alueilla? Lainsäädäntö ohjaa meitä ja muuttuu vaalikausittain neljän vuoden välein. Suuria muutoksia toimintaan on mahdotonta tehdä, koska tässä toiminnassa on katsottava vuosikymmeniä eteenpäin, huomauttaa Pajunen.

grafiikka verkoston keskijännite ja pienjännite kaapelointiasteen kehityksestä aikavälillä 2018–2034. Keskijännitekaapeloinnit lisääntyneet 10 prosentista 50 prosenttiin ja pienjännitekaapelit 28 prosentista 48 prosenttiin.