Energiayhteisöt tulevat – Nyt aurinkosähkövoimalan hankinta kannattaa taloyhtiöissäkin

Taloyhtiön osakkaat voivat nyt perustaa paikallisen energiayhteisön ja hankkia oman aurinkosähkövoimalan. Aurinkosähkö voidaan jakaa osakkaille ja myydä sähköä kiinteistön ulkopuolelle ilman siirtomaksuja.

Omakotitaloihin asennetaan aurinkosähköjärjestelmiä kiihtyvään tahtiin. Asunto-osakeyhtiöissä ne eivät ole yleistyneet, vaikka ympäristöystävällinen energialähde kiinnostaa sielläkin. 


Syy tähän on piillyt Suomen lainsäädännössä. Asunto-osakeyhtiöiden ei ole kannattanut investoida aurinkosähköön, koska niiden olisi pitänyt maksaa verot ja siirtomaksut itse tuottamansa sähkön siirrosta asukkaiden käyttöön – aivan samaan tapaan kuin ulkopuoliselta energiayhtiöltä ostetusta sähköstä. 

 
Ilman näitä maksuja aurinkosähköä olisi saanut käyttää vain taloyhtiön yhteisten tilojen kulutukseen. Se taas on yleensä niin pientä, ettei oman voimalan hankinta kannata. 

 
Lainsäädäntö siis tulkitsi taloyhtiöiden harjoittavan sähköliiketoimintaa, jos ne välittivät oman voimalansa sähköä asukkailleen. Pientaloissa näin ei ollut. 

 
Pykäläkummajainen poistui vuoden vaihteessa, kun Suomi saattoi voimaan EU:n sähkömarkkinauudistukseen liittyvät säädökset. 

Monta etua yhteisöstä 

Osa uudistusta on energiayhteisömallin käyttöön ottaminen. Esimerkiksi taloyhtiön osakkaat voivat nyt perustaa paikallisen energiayhteisön. Tämä onnistuu, jos perustajat ovat saman, yhteisen kiinteistösähköverkon piirissä. 
 

Yhteisö voi hankkia oman aurinkosähkövoimalan. Samalla se sopii, miten itse tuotettu aurinkosähkö jaetaan osakkaille ja myydäänkö sähköä kiinteistön ulkopuolelle. Mittarointi järjestetään niin, että aurinkovoimalan tuottaman sähkön osuus on eriytettävissä julkisesta sähköverkosta ostetusta energiasta. Tämä onnistuu älyteknologian avulla. 
 

Oman sähköntuotannon osuus jaetaan ja hyvitetään yhteisön jäsenten sähkönkäytöstä. Se siis pienentää jäsenten sähkölaskujen sähköenergiamaksua, sähkön siirtomaksua ja energiaveroja – eli on täyttä säästöä. 
 

Mallin toimivuudesta on jo saatu näyttöä. Aalto- ja LUT-yliopistojen sekä Stek ry:n FinSolar-hanke pilotoi aurinkosähkön hyvityslaskentamallia kolmessa taloyhtiössä Helsingissä ja Oulussa muutaman vuoden ajan Energiaviraston poikkeusluvalla. Tulokset olivat varsin positiivisia. 
 

Suomalainen asiantuntijatyöryhmä arvioi taannoin, että energiayhteisöjen ja optimoidun energiankulutuksen luomat kysyntäjoustot laskevat jatkossa sähkön hintaa. Samalla ne lisäävät sähköjärjestelmän tehokkuutta ja vähentävät sähköntuotannon päästöjä. Tämä kaikki auttaa meitä kohti entistä hiilineutraalimpaa yhteiskuntaa. 
 

Energiantuottajaksi ryhtyminen toki vaatii yhteisöltä vaivannäköä, mutta apua saa esimerkiksi omalta verkkoyhtiöltä. Markkinoille on myös jo syntynyt ja syntyy yhä lisää toimijoita, jotka tarjoavat palveluitaan vaikkapa sähkönkulutuksen optimoinnin hallinnointiin tai pientuotantosähkön myyntiin. 
 

grafiikka taloyhtiön kiinteistöverkon kytkennästä jakeluverkkoon

Askelmerkit hankinnalle 

Mutta kuinka alkuun hankkeessa? FinSolar aurinkosähköä taloyhtiöihin -hankkeen vetäjä, nykyisin Suomen ympäristökeskuksessa hiilineutraalien ratkaisujen erityisasiantuntijana työskentelevä Karoliina Auvinen asettaa askelmerkit taloyhtiöille. 
 

Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä omaan verkkoyhtiöön ja tiedustella, millä aikataululla yhtiö aikoo tarjota hyvityslaskentaa asiakkailleen. On arvioitu, että hyvityslaskentapalvelu tulee taloyhtiöiden saataville alueittain ja portaittain. 
 

Valtioneuvoston joulukuisessa päätöksessä todettiin, että hyvityslaskenta sekä sähkönkulutuksen ja tuotannon netotus pyritään toteuttamaan niin sanotussa datahubissa 1.1.2023 lähtien. Datahub tarkoittaa keskitettyä tiedonvaihtojärjestelmää, jota jatkossa käyttää noin 100 sähkönmyyjää ja yli 80 jakeluverkkoyhtiötä. Jakeluverkkojen haltijat voivat kuitenkin järjestää asian itse jo ennen tätä keskitettyä toteutusta. 
 

Kun hyvityslaskenta tulee saataville, taloyhtiön hallitus voi viedä energiayhteisön perustamisen ja oman aurinkosähkövoimalan hankinnan yhtiökokouksen päätettäväksi. Hyvityslaskentamallilla aurinkosähköjärjestelmän voi hankkia yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä; yksimielistä päätöstä ei vaadita. 
 

Jos yhtiökokous näyttää hankinnalle vihreää valoa, on vuorossa aurinkosähköjärjestelmätoimituksen kilpailutus. Auvinen neuvoo pyytämään tarjoukset budjetin rajoissa ja niin, että voimala mitoitetaan taloyhtiölle ja sen asukkaille taloudellisesti mahdollisimman kannattavaksi. Tätä varten tarvitaan taloyhtiön ja sen asuntojen sähkönkulutuksen tuntitiedot. Ne saa omalta verkkoyhtiöltä. 
 

Lisäksi Auvinen neuvoo edellyttämään tarjouspyynnössä, että aurinkovoimalan toimittaja hoitaa taloyhtiön puolesta voimalan verkkoonkytkentä- ja rakennusluvat. Hankinnan ehdoksi kannattaa kirjata sekin, että voimalalla on vähintään kymmenen vuoden tuotto- ja järjestelmätakuu. Näin aurinkovoimalan hankinta on taloyhtiölle riskitön ja vaivaton. 
 

Tämän jälkeen kilpailutetaan taloyhtiön sähkösopimus pientuottajan sähkösopimukseksi ja solmitaan verkkoyhtiön kanssa hyvityslaskentasopimus niin, että molemmat astuvat voimaan silloin, kun aurinkovoimala asennetaan. Kun aurinkovoimalasta vielä ilmoitetaan vakuutusyhtiöön, jotta voimala sisällytetään taloyhtiön kiinteistövakuutukseen, on paketti koossa.