Avannosta noustessa on aina voittajan olo 

Avanto- tai paremminkin talviuinnilla on paljon positiivisia terveysvaikutuksia. Anna-Maria Romon mielestä veteen jäävät ainakin kiireet ja murheet. Kastautumiseen on vain yksi neuvo: Älä ajattele.

Mikkeliläinen Anna-Maria Romo muistelee aloittaneensa talviuinnin työkaverinsa Tuula Brännaren kanssa noin 8–9 vuotta sitten. – Minusta uimavesi oli aina ollut kylmää Suomessa kesäisinkin. Istuskelin yleensä vain rannalla ihmettelemässä. Kerran sitten eräänä syyskuun päivänä mietittiin työkaverini kanssa, että millaista olisi kokeilla talviuintia. Siitä sitten lähdettiin rantaan ja sillä tiellä ollaan. 

Uintikertoja kertyy ystävyksille pari viikossa ja kausi kestää syyskuusta toukokuun loppuun. Koronan aikaan uinti jäi tauolle vähäksi aikaa, mutta muuten harrastus on pitänyt pintansa.  

Talviuinti on sopivaa vastapainoa koulunkäynnin ohjaajana toimivan Anna-Marian arkeen. Omat aikuiset lapset ovat jo muuttaneet omilleen, mutta tukiperheenä toimiminen tuo kotiin lapsia joka toinen viikonloppu. Kun avantokausi on ohi, vie toinen harrastus, geokätköily, mukanaan.   

– Veteen jäävät niin kiireet kuin murheetkin. Aikaisemmin uin pitempiäkin matkoja, mutta nykyään dippaan itseni veteen rappusten alapäässä. Joskus samaan aikaan uimassa ollut rouva kannusti kastelemaan myös hiukset. Kokeilin kerran, mutta en tee sitä ikinä enää. Siinä jäätyy aivot, nauraa Anna-Maria. 

Mikä talviuinnissa sitten koukuttaa? 

– Parasta on se hetki, kun nousee vedestä. Iho on melkein tunnoton, mutta ei ole enää kylmä. Siinä tuntee taas kerran voittaneensa itsensä, kun uskaltautui veteen. Siinä on ihmisellä todellinen voittajan olo. 

Hyviä terveysvaikutuksia  

Talviuinti on todellinen terveysliikuntalaji ja sillä on tutkimusten mukaan monenlaisia hyviä vaikutuksia elimistöön verenpaineen laskemisesta mielihyvän lisääntymiseen, parempiin yöuniin ja parempaan rasvanpolttoon. Miten käytännössä?  

– Joskus seurasimme, vaikuttaako talviuinti yöuniin.  Ei huomattu siinä vaikutusta puoleen eikä toiseen. Ehkä kylmänsietokyky on parantunut, sillä uimahallissa aikuisten altaan vesi ei enää tunnu yhtään kylmältä, hymyilee Anna-Maria. 

Sosiaalinen merkitys on suuri. Ystävysten yhteinen harrastus antaa energiaa ja kylmässä uivilla on muutenkin mukava ryhmähenki.  

– Aina riittää rannalla puhuttavaa ja on mukava tavata muita uimareita. Olemme jäseninä Mikkelin Avantouimareissa, joten saamme käyttää heidän ylläpitämiään uintipaikkoja. Enimmäkseen käymme Ritvalan talviuintipaikalla Tuppuralassa. Siellä on uintikopilta tarpeeksi lyhyt matka veteen ja mukavan rauhalliset puitteet.  Saunaa ei tarvita eikä paljon välineitäkään. Sukat kannattaa laittaa jalkaan, sillä raput ovat jäiset ja liukkaat, mutta myssyt ja uimapuvutkin ovat turhia, miettii Anna-Maria. 

Mitä vinkiksi aloittelevalle uimarille? 

– Kastautumiseen olen aina antanut yhden neuvon: Älä ajattele.  Jos alat miettiä, miltä kohta tuntuu ja että vesi on kylmää, jää veteen menemättä. Kannattaa vaan mennä. Siitä saa upean olon, kun pystyy voittamaan itsensä.  

– Ei muuta, kun rohkeasti kokeilemaan, kannustaa Anna-Maria Romo.

Talviuimarin ohjeet: 

  • Lämmittele lihakset hyvin ennen veteen menoa, esim. sauvakävele tai jumppaa. 
  • Jos menet saunasta uimaan, anna kehon viilentyä ennen uintia, 
  • Liiku rauhallisesti, sillä kulkutiet ja portaat voivat olla liukkaat. 
  • Älä koskaan hyppää pää edellä kylmään veteen. 
  • Hengitä rauhallisesti veteen mennessä, kylmä vesi voi ensimmäisillä kerroilla aiheuttaa vaaratonta hengityksen salpautumista. 
  • Käy ensimmäisinä kertoina vain kastautumassa ja pidennä uintiaikaa oman tuntemuksesi mukaan.  
  • Pukeudu lämpimästi uinnin jälkeen ja juo reilusti haaleaa juotavaa. 
  • Älä ui alkoholia nauttineena tai sairaana. 
  • Ota kaveri mukaan.
  • Jos epäilet lajin soveltuvuutta terveydellesi, keskustele asiasta lääkärisi kanssa.
  • Kylmässä vedessä käyntien määrä, uinnin kesto sekä saunassa käynti ovat yksilöllisiä valintoja. Kuuntele omaa kehoasi, niin tiedät, mitä sinulle sopii.

Ohjeet: Suomen Latu 

Talviuintipaikkoja

H

  • Jokirannan talviuintipaikka, Rantatie 3, 19600 Hartola
  • Kylpylän talviuintipaikka, Maaherrankatu, 18100 Heinola 
  • Kermanrannan talviuintipaikka, Kermanrannantie, 79700 Heinävesi 

J 

  • Kolpan majan talviuintipaikka, Tuohilahdentie 132, 79600 Joroinen

L

  • Laukaan sataman talviuintipaikka, Satatie 3, 41340 Laukaa

M

  • Laajalammen talviuintipaikka, Laajalammintie 18 50160 Mikkeli 
  • Orijärven avantouintipaikka, Karjalantie 10, 50600 Mikkeli  
  • Pankalammen talviuintipaikka, Puistokatu 14 50100 Mikkeli
  • Ritvalan avantouintipaikka, Talaskatu 10, Veneranta, 50190 Mikkeli 
  • Uimolan avantouintipaikka, Jaakkolantie, 40950 Muurame 
  • Mäntyharjun avantouintipaikka, Haukitie 19, 52700 Mäntyharju

O

  • Otavan talviuintipaikka, Puulantie 32, 50670 Otava

P

  • Kisarannan talviuintipaikka, Pertuntie 4, 19430 Pertunmaa
  • Punkaharjun avantouintipaikka, Urheilutie, 58500 Punkaharju

R

  • Ristiinan avantouintipaikka, Brahentie 55, 52300 Ristiina

S

  • Sulkavan keskustan talviuintipaikka, Alanteentie, 58700 Sulkava
  • Leirintäalueeen talviuintipaikka. Huitilantie 3, 19700 Sysmä 

T

  • Tammijärven talviuintipaikka, Luhanka, Tammijärventie 316, 19910 Tammijärvi 
  • Uimalan avantouintipaikka, Toivakantie 62, 41660 Toivakka

Lähde: uimaan.fi/uimapaikat/kategoria/avantouinti/