Ainutlaatuista koko Suomen mittakaavassa – yli 3 kilometriä suurjännitekaapelia lasketaan Saimaan pohjaan varmistamaan sähkönsaantia ja tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa

Järvi-Suomen Energia varmistaa sähköntoimitusvarmuutta ennennäkemättömällä tavalla Suomen sisävesiolosuhteissa. Haasteellinen projekti on tehty yhteistyössä lukuisien eri tahojen kanssa. Kaapelin reitti on tarkoin suunniteltu huomioiden niin historialliset kuin luontokohteetkin, ja lasku on ajoitettu elokuun puolen välin jälkeen, jotta saimaannorpalle ja muulle vesiliikenteelle aiheutuva häiriö olisi mahdollisimman pieni.

Kartalta katsottuna reitti on selkeä. Sähkönsiirtoa varmistava suurjännitekaapeli kulkee kaupungin halki Kyrönniemen sähköasemalta Kuusniemen sähköasemalle. 110 kilovoltin johtoyhteys varmistaa koko Savonlinnaa ympäröivän alueen toimitusvarmuutta. Vaikutukset ulottuvat Juvalle ja Sulkavalle saakka.

Yli kolme vuotta sitten aloitetun hankkeen suunnittelupöydällä oli ensin ilmajohtoratkaisu. Järvi-Suomen Energian projektipäällikkö Jani Siltala totesi yhteistyökumppaneiden kanssa jo varhaisessa vaiheessa, että Savonlinnan pohjoispuolelta suunniteltu reitti olisi haastava niin kaupunkirakenteen kuin myös maaston puolesta. Kilometrejäkin kiertoreitille olisi kertynyt moninkertainen määrä suoraviivaisempaan vesistökaapelivaihtoehtoon verrattuna.

– Vesistökaapeli osoittautui kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi ratkaisuksi ja oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksikin, kun tarkemmin tutkimme karttaa ja teimme laskelmia. Tiiviin kaupunkiympäristön läpi kulku sähköasemalta toiselle olisi ollut käytännössä liki mahdoton.

Koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen hanke vaati paljon selvittelyä mahdollistuakseen. Kun sopivat kumppanit, pääurakoitsijana Omexom (Infratek Finland Oy), varmistuivat, osoittautuikin kaapelin kuljettaminen sisävesille kriittisimmäksi koko hankkeen kannalta. Vahvasti suojattu, 220 tonnia painava, kolmeen suureen kelaan taipuva kaapeli on painonsa puolesta kuljetettavissa vain vesiteitse. Käytännössä Kirkkonummen Pikkalassa sijaitsevalta Prysmian Groupin tehtaalta Suomenlahtea pitkin Venäjän puolelle, Viipuriin ja sieltä Nuijamaalle, josta Saimaan kanavaa pitkin avautuu vesireitti sisämaahan. Usean sulun käsittävän kanavan koko riittää juuri ja juuri erikoiselle kuljetukselle, jonka on määrä saapua Savonlinnaan elokuun alkupuolella.

Tarkasti suunniteltu reitti huomioi arvokkaat ja haastavat kohteet

Kaapelin reitti kaupungin laidalta toiselle on suunniteltu tarkoin. Reilun neljän kilometrin reitille mahtuu paljon huomioitavia kohteita. Pelkästään vesireitille osuu seitsemän risteävää syväväylää, Natura 2000 -luonnonsuojelualue sekä useita muinaismuistokohteita. Viranomaistahojen karttoihin merkitsemien, kierrettävien kohteiden yhteensovittaminen antoi reitille suuntaa. Kahteen otteeseen tehdyllä kaikuluotauksella varmistettiin reittivalinta. Kuvaukset toivat myös lisähuomioita.

– Pinnan alta löytyi esimerkiksi laivanhylky, josta ei ollut tietoa aiemmin. Olavinlinnan kohdalla oleva voimakas virtaus näkyy pohjassa laivojen ankkureiden hätäjarrutusten jättäminä jälkinä. Kyrönniemen edustalla pinnan alta paljastui uppotukkeja, jotka vaikuttivat maihinnousureitin valintaan.

Reitin valinnassa otettiin huomioon riskitekijöiden ennaltaehkäisy, sekä itse suurjännitekaapelin, että muiden, niin maan kuin veden pinnan alla risteävien kaupunki-infrarakenteiden.

– Emme esimerkiksi laske kaapelia kaupungin lämmitys- ja vesiputkien päälle, vaan tarvittaessa alitamme tai rakennamme kaapelille sillan, jonka päälle se asettuu. Laskutilanteessa sukeltajat ovat varmistamassa, että kaikki menee hyvin.

Kaapelin lasku tapahtuu loppukesällä, jolloin saimaannorpan eloa alueella häiritään mahdollisimman vähän.

Muutostyöt sähköasemilla on aloitettu jo vuosi sitten. Paraikaa käynnissä olevat maakaapeliosuuksien kaivaukset saadaan valmiiksi heinäkuun aikana. Suurjännitekaapelia varten kaivettava oja on noin pari metriä syvä ja metrin levyinen. Kyrönniemen puolella se on vaatinut kallion räjäytyksiä, ja asutuksen ja historiallisesti arvokkaiden kohteiden lisäksi esimerkiksi UPM:n tehdasalue on asettanut kaivuulle omat haasteensa. Työtä on tehty senttimetrien tarkkuudella, lukuisten lupahakemuksien ja yhteissuunnitelmien pohjalta.

– Sähköntoimitusvarmuuden ohella myös tietoliikenneyhteysvalmius rakennetaan samalla kertaa, Siltala kertoo.