Verkkopalvelumaksu on hinta siitä, että sähkö toimii myös tulevaisuuden muutoksissa

Sähköverkkotoiminta on luonnollinen monopoli. Toimintaa valvoo Energiavirasto, joka määrittelee yhtiöille sallitun liikevaihdon. Verkkopalvelumaksu perustuu verkon ylläpidon ja kehittämisen todellisiin kustannuksiin sekä valvottuun tuottoon.

– Valvontamalli on lahjomaton: se palkitsee tehokkuudesta, mutta rankaisee laadun heikkenemisestä. Jos yhtiö kerää liikaa rahaa, se on palautettava asiakkaille, Lehto kuvailee.

Mitä tapahtuisi, jos sähköverkkoon ei enää investoitaisi?

Vastaus löytyy verkon muuttuneesta luonteesta. Sähköverkko rakennettiin aikoinaan yksisuuntaiseksi: virta kulki suurilta voimalaitoksilta koteihin. Nyt liikenne on kaksisuuntaista ja kulutuspiikit rajuja. Ilman vahvistuksia vanha verkko ei fyysisesti kestäisi sähköautojen lataustehoja tai aurinkopaneelien syöttämää sähköä, vaan sulakkeet paukkuisivat.

Ina Lehto näkee investointien loppumisessa muitakin uhkia.

– Elintasomme jämähtäisi. Toinen riski on osaajien katoaminen. Samat ammattilaiset rakentavat verkkoa ja korjaavat myrskyvaurioita. Ilman investointeja meillä ei ole riittävästi tekijöitä  kriisitilanteissa. Pidemmällä aikavälillä korjausvelka kasvaa ja verkko rapistuu, mikä lisää vikaherkkyyttä.

Kun pimeys yllättää

Vuosien 2010–2011 myrskyt jättivät pahimmillaan puoli miljoonaa suomalaista ilman sähköä. Tämä käynnisti historiallisen investointiaallon. Vaikutus näkyi joulukuussa 2025, kun Hannes-myrsky katkaisi sähköt enää 190 000 taloudelta. Suunta on oikea, mutta työ on kesken.

Ina Lehdolle sähkön merkitys konkretisoitui vuosia sitten esikoisen  äitiyslomalla. Mittarivaihdon vuoksi ilmoitettu lyhyt sähkökatko oli arjen hulinassa unohtunut, kunnes kerrostalokoti pimeni täysin.

– Kaivoin retkeilyvarusteista otsalampun, jotta näin vaihtaa vauvalle vaipan pimeässä kylpyhuoneessa. Siinä hetkessä tajusin, että vaikka tämä puolituntinen on vain pieni harmi, pidempi katko tekisi arjesta heti selviytymistä.

Vaikka kokemus on mitätön verrattuna Hannes-myrskyn päiviä kestäneeseen piinaan, se jätti Lehtoon pysyvän jäljen: kunnioituksen sitä kohtaan, että valot ylipäätään syttyvät.

Pienissä valinnoissa piilee koko Suomen mahdollisuus

Puhdas siirtymä on Suomelle suuri mahdollisuus. Kun sähköverkkomme on vahva ja säädösympäristö ennustettava, se houkuttelee maahan teollisia investointeja, työtä ja hyvinvointia.

– Verkon on oltava valmis ja mahdollistettava nämä investoinnit, jotta ne mahtuvat mukaan, Lehto painottaa.

Hän muistuttaa, ettei energiamurros ole yksi pamahdus, vaan ketju pieniä päätöksiä. Jokainen sähköauto tai lämpöpumppu on osa muutosta. Kehitys antaa kuluttajalle myös valtaa: vielä kymmenen vuotta sitten sähköä laskutettiin arvioiden perusteella, mutta nyt omaa kulutusta voi ohjata 15 minuutin tarkkuudella.

Kun seuraavan kerran katsot sähkölaskusi siirtomaksua, kyse on investoinnista konkreettiseen tekniikkaan. Euroilla uusitaan sähköasemia, lisätään säävarmaa kaapelointia ja rakennetaan automaatiota, joka palauttaa sähköt vikatilanteissa nopeasti.

Ina Lehdolla on maksun luonteeseen yksinkertainen tulkinta: kyse on käytettävyydestä.

– Maksu ei synny pelkästään siirretyistä kilowattitunneista. Asiakas maksaa siitä, että sähköä on saatavilla juuri silloin kun sitä tarvitsee. Hintaan sisältyy se, että verkkoa huolletaan, viat korjataan ja joku päivystää sähkönjakelua vuorokauden ympäri, Lehto summaa.