Vaativa, mutta antoisa työ – maastosuunnittelija Sanni Isotalo sovittaayhteen tekniikan, maaston ja ihmiset

Urakointiyhtiö Elveran maastosuunnittelija Sanni Isotalo tekee työtä, jossa täytyy sovittaa yhteen sähkötekninen suunnittelu, maaston realiteetit, viranomaisvaatimukset, maanomistajien toiveet ja rakentamisen käytännöt. Juuri siksi hän pitää siitä.

– Tässä työssä projektit ovat samaan aikaan valtavia, mutta niissä pitää silti ottaa huomioon pienimmätkin yksityiskohdat, että kaikki sujuu. Välillä olen koko päivän ihmisten kanssa maastossa, välillä taas istun toimistolla tekemässä sopimuksia, työkarttoja ja suunnitelmia. Se tekee tästä työstä minulle mielekästä, hän kertoo.

Suunnitelma testataan maastossa

Maastosuunnittelijan työ alkaa sähköteknisestä suunnitelmasta, mutta ratkaisut varmistuvat vasta paikan päällä.

– Minulle tulee tietokoneella piirretty kuva siitä, miten verkko olisi tarkoitus toteuttaa. Sen jälkeen käyn maastossa katsomassa, onko se oikeasti mahdollista toteuttaa sillä tavalla, Isotalo kuvaa.

Maastossa huomioon pitää ottaa muun muassa maaperä, kallioisuus, tiet, pohjavesialueet, vesistöt, suojelualueet ja rakentamisen käytännöt. Joskus tietokoneella toimivalta näyttävä ratkaisu ei sellaisenaan toimi.

– Aika usein mennään pitkälti alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta joskus voidaan joutua muuttamaan vaikkapa kaapelityyppi maakaapelista ilmajohdoksi, kun ilmenee, että maasto on pelkkää peruskalliota. Pitää miettiä, mikä on järkevin ja toteuttamiskelpoisin tapa rakentaa, Isotalo alleviivaa.

Ensimmäinen yhteydenotto ratkaisee paljon

Isotalo on usein ensimmäinen, joka ottaa maanomistajaan yhteyttä hankkeen alussa. Ensivaikutuksella on iso merkitys koko projektin sujuvuudelle.

– Minulle tämä on arkipäivää, mutta maanomistajalle tilanne on usein aivan uusi. Siksi yritän pitää ensimmäisen yhteydenoton mahdollisimman maanläheisenä ja selkeänä, ettei mennä ammattikieleen, jota toinen ei ymmärrä, hän painottaa.

Isotalo soittaa yleensä ensin, sillä keskustelu on hänen mielestään parempi lähtökohta kuin saada eteen postitse jokin paperi tai sopimus. Haastellen päästään heti samalle viivalle puolin ja toisin: maastosuunnittelija saa tietoa alueesta ja maanomistajan toiveista ja maanomistaja kattavan kuvauksen hankkeen sisällöstä ja etenemisestä.

– Kuuntelen tarkkaan, mitä ihmisillä on kerrottavanaan. Ihmiset eivät aina puhu vain tästä hankkeesta, vaan mukana voi olla paljon muutakin. Joskus saa vähän toimia kuuntelijana muunkinlaisille huolille. Pitää osata kohdata ihminen ihmisenä, Isotalo sanoo.

Tavoitteena paras kokonaisratkaisu

Maastosuunnittelussa ei etsitä vain teknisesti mahdollista ratkaisua, vaan kokonaisuutta, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

– Siinä pitää ottaa huomioon oikeastaan kaikki: maanomistajien toiveet, maasto, ympäristö, rakentamisen toteutettavuus ja myös taloudellisuus. Etsitään ratkaisua, josta on vähiten haittaa ja joka on silti järkevä toteuttaa, hän luettelee.

Kaikkia toiveita ei aina voida toteuttaa, mutta asioiden läpikäyminen paikan päällä auttaa löytämään realistisia ratkaisuja. Esimerkiksi pihapiirin tärkeä puu pyritään säästämään, jos se on mahdollista.

Työ vaatii osaamista monesta suunnasta

Isotalon mukaan maastosuunnittelijan työ vaatii kommunikointikykyä, kärsivällisyyttä, käytännön ymmärrystä rakentamisesta ja vahvaa järjestelmäosaamista.

– Kyllä tässä pitää osata kommunikoida monelle suunnalle: verkostosuunnittelun kanssa, maanomistajien kanssa ja asentajien kanssa. Toimin tavallaan välikätenä eri osapuolten kesken, hän kuvaa.

Isotalo on työskennellyt aikaisemmin useamman vuoden verkostoasentajana.

– Siitä on tosi paljon hyötyä, että tietää rakentamisen käytännöistä jotain jo valmiiksi. On helpompi suunnitella, kun ymmärtää myös asentajien käytännön näkökulman, hän summaa.

Vaativuudesta syntyy työn mielekkyys

Huolellinen maastosuunnittelu ei ehkä näy ulospäin yhtä selvästi kuin valmis sähköverkko, mutta sen vaikutus näkyy hankkeen sujuvuudessa ja lopputuloksessa. Isotalo toivoo maanomistajilta avointa suhtautumista ja omien toiveiden kertomista ajoissa.

– Kun hankkeeseen suhtaudutaan avoimesti ja omat toiveet sanotaan ääneen, pystyn ottamaan niitä paremmin huomioon. Yhteistyöllä saadaan paras ratkaisu aikaan, Isotalo toteaa.

Työn antoisuus syntyy Isotalolle sen monipuolisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista.

– Minua motivoi se, että tässä voi itse vaikuttaa paljon omaan työhönsä ja siihen, miten asiat viedään maaliin. Ja kyllä ne onnistumiset sitten palkitsevat. Tämä on vaativaa työtä, mutta juuri siksi myös tosi mukavaa, hän sanoo.