Syrjimättömyys on verkkoyhtiön toiminnan peruskivi

– Syrjimättömyys tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikkia asiakkaita ja muita sähkömarkkinaosapuolia kohdellaan tasapuolisesti. Kaikilla on samat oikeudet ja edellytykset saada palvelua – riippumatta siitä, missä asuu tai minkälainen asiakas on, kertoo verkkojohtaja Mika Matikainen Järvi-Suomen Energialta. 

Syrjimättömyys liittyy läheisesti myös yhtiön riippumattomuuteen: sähkön verkkopalvelut toimivat erillään sähkön myynnistä ja tuotannosta, jotta liiketoiminta on reilua ja luottamuksen arvoista. 

Sama hinta saaressa ja taajamassa 

Yksi konkreettinen esimerkki syrjimättömyydestä liittyy hinnoitteluun. Vaikka asiakkaat asuvat erilaisissa paikoissa – järven saaressa tai keskellä kaupunkia – sähköverkkopalveluhinnat määräytyvät aina saman hinnaston mukaan. 

– Toimialalla puhutaan pistehinnoittelusta. Siirtopalvelun hinta ei riipu siitä, missä päin meidän aluettamme asiakas tarkalleen ottaen sijaitsee, Matikainen selittää. 

Sama periaate ulottuu myös liittymismaksuihin, jotka noudattavat yhtenäisiä liittymismaksuperiaatteita. Tällä varmistetaan, että mitään asiakasryhmää ei suosita. 

Reiluus myös verkon rakentamisessa ja hankinnoissa 

Syrjimättömyys ja tasapuolisuus eivät koske vain asiakkaita, vaan myös kumppaneita ja alihankkijoita. Esimerkiksi verkonrakennus- ja kunnossapitohankinnoissa Järvi-Suomen Energia toimii avoimesti ja läpinäkyvästi. 

– Meidän on kohdeltava kaikkia tarjoajia tasapuolisesti. Julkisten hankintojen kilpailutukset ovat avoimia ja globaalistikin osallistuttavissa, Matikainen kertoo. 

Tasapuolisuus myös silloin, kun se ei ole helppoa 

Toisinaan käytännön tilanteet voivat haastaa syrjimättömyyden periaatetta. Esimerkiksi tilanteissa, joissa joku asiakas yrittää neuvotella erikoisehtoja vedoten paikallisiin olosuhteisiin tai poikkeuksellisiin kustannuksiin. 

– Vaikka joku asiakkaista ajattelisi, että hänen kohdallaan jonkin asian voisi tehdä eri tavalla tai halvemmalla, niin meidän pitää silti toimia linjakkaasti ja tasapuolisesti kaikkia kohtaan, Matikainen painottaa. 

Investoinnit tehdään suunnitelmallisesti 

Suurten verkkoinvestointien ja toimitusvarmuuden parannusten aikatauluja ei päätetä sattumalta tai vaikuttimien perusteella. Päätösten taustalla on kehittämissuunnitelma ja verkko-omaisuuden hallintaan liittyvä omaisuuden hallintastandardin mukaisesti sertifioitu toiminta. 

– Meillä on olemassa suunnitelma ja tarkkaan harkittu kokonaisuus siitä, missä järjestyksessä verkkoa kehitetään. Energia-, teho- ja asiakastiheys, tekninen kunto ja toimitusvarmuus määrittävät, mitkä kohteet priorisoidaan, hän selittää. 

Tietosuoja ja viestintä tukevat luottamusta 

Koska sähköverkko on osa yhteiskunnan huoltovarmuutta, tietosuoja ja tietoturva ovat kriittisen tärkeitä. 

– Meillä on paljon verkkoon liittyvää teknistä tietoa, jota ei saa jakaa ulkopuolelle. Osa näistä asioista liittyy huoltovarmuuskriittisen toiminnan takia jopa kansalliseen turvallisuuteen. Tietosuoja ei ole pelkkä lakitekninen velvoite, vaan myös asiakkaiden luottamuksen kulmakivi. 

Viestintä puolestaan tukee avoimuutta. Esimerkiksi sähkökatkoista tiedotetaan nopeasti ja tasapuolisesti, jotta kaikki asiakkaat pysyvät ajan tasalla. 

Syrjimättömyys näkyy myös yhteistyömahdollisuuksissa 

Myös pienemmillä toimijoilla ja uusilla yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan yhteistyöhön verkkoyhtiön kanssa. 

– Meidän toimintamme ei saa estää uusien tai pientenkään toimijoiden mukaan tuloa. Soveltuvuusvaatimusten ja ehtojen pitää olla sellaisia, että kaikki, joilla on tarvittavaa osaamista ja resursseja, voivat tarjota palveluitaan. 

Luottamus ei saa horjua 

Vaikka asiakkaat eivät aina tiedä yksityiskohtia syrjimättömyydestä, taustalla tehtävä työ on ratkaisevaa. 

– Syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden periaate on yksi keskeisimmistä asioista koko verkkoyhtiön toiminnassa. Jos siitä lipsuttaisiin, se veisi pohjan koko tekemiseltä. Asiakkaan pitää voida luottaa siihen, että häntä kohdellaan reilusti – aina, Matikainen kiteyttää.