Faktoja veroista ja verkkopalveluhinnoista
Toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät verkostoinvestoinnit näkyvät verkkopalveluhinnoissa vääjäämättä, mutta niitä enemmän on noussut laskussa oleva veron osuus. Verojen osuus kasvaa sähkönkäytön lisääntyessä: paljon sähköä käyttävällä kotitaloudella veroihin menee yli puolet verkkopalvelulaskun loppusummasta.
1. Verojen osuus sähkölaskusta on kasvanut pitkällä aikavälillä
Verojen merkitys sähkönkäyttäjän sähkölaskussa on kasvanut selvästi 2000-luvulla. Erityisen suuri muutos tapahtui vuonna 2011, jolloin Suomen energiaverotusta uudistettiin. Graafissa tarkastellaan paljon sähköä käyttävän kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostumista. Mukana ovat verkkopalvelumaksut sekä sähkövero ja arvonlisävero.
Lähde: Tilastokeskus.
Verkkopalvelumaksujen osuuden nousu (2,22>3,59 snt/kWh) (61 %)
2. Sähkölasku jakautuu energiaan, verkkopalveluun ja veroihin
Kotitalouden sähkön kokonaiskustannukset koostuvat kolmesta pääosasta: sähköenergiasta, verkkopalvelusta ja veroista. Osuudet vaihtelevat sähkönkäytön ja sähkön hinnan mukaan, mutta valtakunnallisen keskiarvohintojen mukaan laskettuna jokainen osa vie kuluista asiakastyypistä riippuen noin kolmanneksen.
Sähkövero kokonaisuudessaan sekä verkkopalvelun arvonlisävero laskutetaan verkkopalvelulaskulla. Sähköenergian arvonlisävero puolestaan sisältyy sähkönmyyjän laskuun.
3. Muihin Euroopan maihin verrattaessa Suomen siirtohinta on alle keskitason
Verkkotoiminta on säänneltyä kaikkialla Euroopassa. Sähkön siirto ja jakelu on yleisesti katsottu luonnolliseksi monopoliksi, eli rinnakkaisten verkkojen rakentaminen ei ole järkevää kokonaistaloudellisuuden kannalta. Siksi verkkotoiminta on luvanvaraista ja tarkasti valvottua. Kullekin jakeluverkkoyhtiölle on annettu oma vastuualue, jossa sillä on yksinoikeus rakentaa ja operoida jakeluverkkoja. Kussakin maassa paikallinen viranomainen asettaa sääntelymallin ja valvoo verkkoyhtiöiden toimintaa ja hinnoittelua.
Eurostatin taulukossa verkkopalveluhintoja vertaillaan kWh-kohtaisen hinnan mukaan. Se vastaa pääsääntöisesti verkkotoiminnan kustannuksia, sillä Eurostat kertoo sivuillaan hinnan pitävän sisällään siirto- ja jakelutariffit, siirto- ja jakeluhäviöt, verkkokustannukset, myynnin jälkeiset palvelukustannukset (after-sale service cost), järjestelmäpalvelukustannukset sekä mittarien vuokra- ja mittauskulut. Kustannuksiin vaikuttavat siis ainakin verkkoinvestointien määrä, investointien hinta ja tehokkuus, operatiivisen toiminnan kustannukset sekä toiminnan rahoituksen kustannukset. Suomi sijoittuu tässä alle EU-maiden keskitason.
4. Verkkopalvelumaksuilla pidetään sähköverkko toimintavarmana ja rakennetaan tulevaisuuden verkkoa
Sähköverkkotoiminta on luvanvaraista ja tarkasti säänneltyä. Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua ja verkkotoiminnan kohtuullista tuottoa.
Asiakkaiden maksamilla verkkopalvelumaksuilla rakennetaan ja uudistetaan sähköverkkoa, huolletaan olemassa olevaa verkkoa, maksetaan kantaverkkopalvelusta sekä katetaan sähkön siirrossa syntyviä häviöitä.