Sähkökaapeli

sujahtaa Saimaaseen

Järvi-Suomen Energian sähköverkon alueella järvet halkovat maisemaa ja asiakkaita on laajalla alueella, mikä tekee sähköverkon rakentamisesta kalliimpaa kuin kaupunkiyhtiöissä.

Vene vetää lauttaa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajalla Ruokolahden puolelta Puumalan puolelle. Elvera on asentamassa Järvi-Suomen Energian 20 kilovoltin kaapelia Kekäleenmäelle, jonne on tähän asti tullut sähkö ilmajohtoa pitkin. Ilman ja veden lämpötila ovat molemmat kymmenisen astetta. Aurinko näyttäytyy silloin tällöin, ja olosuhteet ovat niin hyvät kuin ne lokakuussa vesillä olla voivat.

Elveran verkostomestari Petri Juuti ja Vesityö Kettusen Pekko Kettunen ovat suurten kelarullien kanssa lautalla ja seuraavat, kun sähkökaapeli laskeutuu Saimaan syliin. Sinne se vajoaa pohjalle niin kuin pitääkin.
— Ilmajohto säilyy, mutta tämä toinen syöttöyhteys parantaa ja varmistaa sähkön saantia Kekäleenmäellä, jossa on sekä kesämökkejä että vakituista asutusta, Juuti kertoo.
Seuraavana päivänä sukeltaja Olli Husu pukee päällensä kuivapukua.Happilaitteen hihnat selkäpuolelta suoriksi, maski naamalle ja sitten Saimaaseen tarkastuskierrokselle.
— Vesi on niin kirkasta, että hyvin näkee, miten kaapeli on pohjalle asettunut. Hyvin kuulemma on paikoillaan. Ei ollut jäänyt missään kohtaa vekille tai nojannut esimerkiksi kiviin, Vesityö Kettusen Ari Kettunen toteaa.

Kuva linkkiä varten -
Kuva linkkiä varten -

27 000 kilometriä sähköverkkoa

Kun Kekäleenmäen hakee kartalta, näkee että ympärillä on paljon sinistä. Sitä samaa sinistä, eli Saimaan vesistöä on Järvi-Suomen Energian toiminta-alueella oikeastaan kaikkialla. Niistä samoista vesistä on kotoisin yhtiön nimikin.
— Kun asukkaat ovat harvassa, ja vedet halkovat maisemaa, siitä on seurauksena se, että meillä on pitkä sähköverkko ja sitä on jokaista asiakasta kohden paljon. Kun kaupunkiyhtiöllä on sähköverkkoa asiakasta kohti muutamia kymmeniä metriä, meillä sitä on 260 metriä, sanoo Järvi-Suomen Energian verkostoinsinööri Mika Mielikäinen.

Kaiken kaikkiaan Järvi-Suomen Energian sähköverkon pituus on 27 000 kilometriä, eli sitä riittäisi maapallon päiväntasaajalle pitkälti yli puoliväliin. Viime vuosina vuonna yhtiö on rakentanut, perusparantanut ja uusinut sähköverkkoaan 50 miljoonalla eurolla per vuosi.
— Kaupunkiverkkoyhtiössä saadaan pienemmillä investoinneilla paljon asiakkaita toimitusvarman sähköverkon pariin. Meillä toimitusvarman verkon rakentaminen maksaa paljon enemmän, koska samalla rahalla saadaan paljon vähemmän asiakkaita uusitun verkon pariin, Mielikäinen jatkaa.
Järvi-Suomen Energia saa paljon asiakaspalautetta ja kyselyjä, miksi sähkönsiirtomaksut ovat niin kalliita tässä kolkassa maata.
— Jo itse sähköverkon rakentaminen on välimatkojen takia meillä kalliimpaa kuin monessa muussa jakeluverkkoyhtiössä, mutta samasta syystä myös verkon kunnossapito esimerkiksi myrskyjen takia maksaa meille enemmän. Kulumme ovat toiminta-alueemme maastorakenteen takia suuremmat kuin monella muulla jakeluverkkoyhtiöllä.

Täältä voit lukea lisää verkon kunnossapidosta.

Järvi-Suomen Energian verkossa liikkuvan energian määrä on myös suhteessa verkkopituuteen pienempi kuin tiheämmin asuttujen verkkoyhtiöiden alueilla. Se johtuu siitä, että asiakkaista vapaa-ajan asukkaita on noin 40 prosenttia ja teollisuutta on vähän.

Kuva linkkiä varten -

Pala palalta toimitusvarmaksi

Toimitusvarmuudella tarkoitetaan niitä sähkölaissa määriteltyjä aikoja, jonka sähkökatkot eri alueilla saavat kestää. Jos ne kestävät määriteltyä pidempään, jakeluverkkoyhtiöt joutuvat korvaamaan sähkönjakelun keskeytyksiä asiakkailleen.
— Jos tekisimme vain maakaapelointia, toimitusvarman sähköverkon rakentaminen olisi huikean kallista, eikä se olisi haasteellisen maastonkaan takia järkevää. Toimitusvarmaksi sähköverkkoa saadaan myös siirtämällä ilmajohtoja metsistä tien laitaan, jolloin ne eivät ole niin herkkiä myrskyvahingoille, Mielikäinen sanoo.

"Toimitusvarmuudella tarkoitetaan niitä sähkölaissa määriteltyjä aikoja, jonka sähkökatkot eri alueilla saavat kestää."

Toimitusvarmempaa sähköverkkoa on nyt rakennettu muutaman vuoden ajan. Rakentaminen etenee tärkeysjärjestyksessä, eli ensin rakennetaan ne alueet, joilta saadaan yhdellä kertaa paljon asiakkaita toimitusvarmoiksi. Jokainen saneerattu verkostoalue on osa tarkkaan suunniteltua kokonaisuutta. Mielikäinen tietää, että rakentaminen on kannattanut.
— Katkoja tulee vähemmän ja ne kestävät vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Esimerkiksi viime talvena oli paljon lumikuormaa, mutta vikoja oli vähemmän ja niiden kestoajat lyhyempiä kuin aikaisemmin.

Blogit

Asiaa energiasta