Maanomistajille

Kuva linkkiä varten -

Rakentaminen maanomistajan alueella

Kun aloitamme uuden rakentamistyön suunnittelun, pyydämme maanomistajalta suunnittelu- ja linjausluvan. Pyydämme luvan aina ennen maastossa tapahtuvaa varsinaista suunnittelutyötä.

Suunnittelussa etsimme johdolle ja rakenteille järkevimmän mahdollisen reitin. Huomioimme maaston ja olemassa olevat reitit, kuten tiet ja pellot. Reittisuunnittelussa teemme maastoon selkeät merkinnät, joiden avulla myös maanomistaja saa paremman kuvan suunnitelmasta.

Raivaus- ja puunpoistoalueiden merkintä

Rakennettavien johtokatujen raivaus- ja hakkuualueen merkitsemme rajakuitunauhalla siten, että kuitunauhalla merkitty puu jää pystyyn. Kaadettavat puut merkitsemme spraymaalilla. Tällä tavalla merkatusta johtokadusta kaikki osapuolet - maanomistaja, me työn tilaajana ja raivausurakoitsija - voivat tarkastaa hakkuun jälkeen, että hakkuu on tehty suunnitelman ja sovitun mukaisesti.

Metsäkoneita varten johtokadulla olevat kiinteistöjen rajat merkitsemme rajaviivan suuntaisella yhtenäisellä kuitunauhalla.

Maantiet

Yksityisteillä etsimme soveltuvimman toteutustavan yhteistyössä tiehoitokunnan kanssa. Yleisillä teillä käytämme suunnittelun perusteena voimassaolevaa Liikenneviraston ohjeistusta. Pyrimme sijoittamaan pylväät tien tai pellon reunaan paikkoihin, joissa niiden viljelylle aiheuttama haitta on mahdollisimman pieni.

Johtoaluesopimus ja korvaus maankäytöstä

Ennen rakentamista teemme maanomistajan kanssa kirjallisen sopimuksen. Sopimuksessa on mukana kartta johdon sijainnista ja sähköverkon laitteista (muuntamot, jakokaapit ym). Johtoaluesopimuksissa noudatetaan yleisiä sopimusehtoja.

Jos sinulla maanomistajana on huomauttamista sopimuksen sisällöstä, olethan yhteydessä sopimuksen lähettäneeseen suunnittelijaan. Keskustellaan yhdessä mahdollisista muutoksista toteutukseen.

Johtoaluesopimus tehdään yleensä kolmen metrin leveydelle sekä kaivettaville että aurattaville kaapeleille. Ilmajohdon johtoalueen leveys määräytyy johtotyypin ja rakenteen mukaan, avojohdon johtoalue on 10 metriä ja illmakaapelin 3 metriä.

Jos sijoitettava ilmajohto estää puutavaran kuljetusmahdollisuuden kiinteistöltä, selvitämme mahdollisuuden ratkaista ongelma ilmajohdon reittiä muuttamalla. Jos tämä ei onnistu, maksamme korvaushinnastomme mukaisen kiinteän korvauksen tieliittymän rakentamisesta.

Korvaukset

Sopimusesityksessä laskettu johtoaluekorvaus muodostuu johtoaukean korvauksesta. Korvaus koskee johtoaukeaa siltä osin kuin se rajoittaa maanomistajan
maankäyttöä. Valtakunnallisesti vakiintuneen käytännön mukaan johtoaukeiden maapohjat on korvattu metsämailla täyteen arvoonsa toistaiseksi voimassa olevina.

Toimitus- ja oikeuskäytännössä metsämaiden hinnanmääritysperusteeksi on hyväksytty tuottoarvomenetelmän käyttö. Käytännössä tuottoarvoina on käytetty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisemien "Summa-arvomenetelmän" aputaulukoiden maapohjien hintoja.

Puistomuuntamoista maksamme kertakorvauksen. Jako- ja haaroituskaapeista ja pylväsmuuntamoista emme makseta korvausta. Haaroituskaapit palvelevat yleensä kiinteistön omaa sähkön saantia ja pylväsmuuntamot mahtuvat johtoalueelle.

Haja-asutusalueen metsämailla maksamme maapohjakorvauksen sekä puuston odotusarvo- tai taimikkokorvauksen.

Yksityistielle rakennettavasta johdosta on kiinteistön omistajalla tai tienpitäjällä oikeus saada korvaus sijoittamisesta aiheutuvasta todellisesta haitasta ja vahingosta. Kaapelin tai muun yhteyden sijoittava taho korjaa sijoittamisesta aiheutuneet vahingot ja jäljet siten, että alue saatetaan vähintään yhtä hyvään kuntoon kuin mitä se oli ennen kaapelin sijoittamista sekä korvaa sijoittamisesta myöhemmin todennettavat vahingot ja puutteet. Kaapelin sijoittamisesta ei ole oikeutta vaatia vuokraa tai muuta käyttökorvausta.

Peltoalueilla korvaamme peltopylväistä ja peltoalueen rajalla olevista ojanvarsipylväistä voimassaolevan hinnaston mukaan. Lisäksi maksamme työstä, huollosta tai korjauksesta aiheutuvat vahingot.

Vesistöissä teemme johtoalueen käyttöoikeussopimuksen järjestäytyneen osakaskunnan edustajan kanssa. Jos kaapeli kulkee järjestäytymättömän osakaskunnan vesialueella, ratkaistaan lupamenettely tapauskohtaisesti maankäyttöasioista vastaavan kanssa.

Jos sopimuksesta ei päästä yhteisymmärrykseen

Jos johdon sijoittamisesta ei päästä yhteisymmärrykseen, viedään asia yleensä kunnan rakennusviranomaisen päätettäväksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n mukaan yhdyskuntateknisten laitteiden, kuten sähköjohtojen sijoituksesta, päättää rakennusvalvontaviranomainen elleivät asianosaiset pääse sijoittamisesta sopimukseen.

Rakennuslautakunta tekee päätöksen johdon sijoittamisesta ja toimittaa päätöksestä tiedon molemmille osapuolille.

Ohjeita vierimetsän hoitoon

Yleisin syy sähkökatkoon on linjalle kaatunut puu. Hyvällä metsänhoidolla voidaan vähentää olennaisesti näiden katkojen määrää alueellasi.

Oheiseen videoon on koottu tietoa ja vinkkejä metsänhoitoon sähkölinjan läheisyydessä.

Usein kysyttyä

Mitä tapahtuu, jos en hyväksy ehdotettua johtoaluekorvausta?

Jos et hyväksy sinulle ehdotettua korvausta, ratkaistaan asia lunastuslain mukaisessa menettelyssä. (Maankäyttö-ja rakennuslain 161 § 3. momentti.) Lunastuslain mukaisella menettelyllä tarkoitetaan kiinteistötoimitusta, missä korvaukset käsitellään lunastuslainsäädösten mukaisesti.  

Maanomistaja voi hakea em. kiinteistötoimitusta ja yleisen käytännön mukaan sähköyhtiö maksaa toimituksesta aiheutuneet kulut.

Miksi yksityistiehen asennettavasta kaapelista ei makseta korvausta?

Sopimus tehdään sekä maapohjan omistajan että tiehoitokunnan (edustajan) kanssa. Tiehoitokunnan sopimus tehdään Energiateollisuuden ja Suomen Tieyhdistyksen allekirjoittaman suosituksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan haittakorvausta ei makseta. 

Lähtökohtana suosituksessa on, että sähköverkot pyritään sijoittamaan yhteiskunnan, verkonhaltijoiden ja käyttäjien kannalta tarkoituksenmukaisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa usein kaapeleiden ja johtojen sijoittamista teiden varsille.

Tehokkaan maankäytön lisäksi kaapeleiden sijoittaminen teiden varsille edistää teiden varrella olevien kiinteistöjen mahdollisuuksia saada laadukasta sähköä. 

Miksi emme rakenna pelkästään maakaapelia?

Sähkömarkkinalaki (588/2013) edellyttää, että verkonhaltijoiden on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä jakeluverkko toiminnan laatuvaatimusten mukaisesti. Olemme lain vaatimusten mukaan laatineet Energiavirastolle jakeluverkkoamme koskevan kehittämissuunnitelman. Suunnitelma sisältää toimenpiteet toiminnan laatuvaatimusten täyttämiseen ja ylläpitämiseen jakeluverkossa. Sen mukaisesti saneeraamme osan verkkoalueestamme siirtämällä ilmajohtoverkkoja metsistä teiden varsille.

Koko verkkoalueelle on määritelty kulloiseenkin olosuhteeseen teknis-taloudellisin verkostoratkaisu. Metsässä sijaitsevat ilmajohtoverkot ovat tien varrella sijaitsevia johtoja alttiimpia myrskyjen ja lumikuormien aiheuttamille sähköntoimituksen keskeytyksille. Lisäksi metsissä sijaitsevien johtojen korjaaminen on hitaampaa ja kalliimpaa kuin teiden varsilla sijaitsevien johtojen.

Verkkoyhtiöllä on käynnissä koko jakeluverkkoaluetta koskeva ennätyssuuri saneerausinvestointi. Jos kaikki rakenteilla olevan ilmajohtoverkon kohteet kaapeloitaisiin, kustannusvaikutus olisi kohtuuton. Saneeraukset pyritään toteuttamaan mahdollisimman yhdenmukaisin, kehittämissuunnitelmaan perustuvin verkkorakentein, jotta verkkoyhtiöille asetetut toiminnan laatuvaatimukset täyttyvät.

Miksi maanomistajan pitää antaa lupa?

Verkkoyhtiöille on asetettu sähkömarkkinalaissa (588/2013) liittämis- ja siirtovelvollisuus sekä vaatimus parantaa sähköjärjestelmän ja -verkkojen toimintavarmuutta. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 161 § mukaan kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin.

Mitä tapahtuu, jos en suostu johdon sijoittamiseen?

Maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n mukaan yhdyskuntateknisten laitteiden kuten sähköjohtojen sijoituksesta päättää rakennusvalvontaviranomainen elleivät asianosaiset pääse sijoittamisesta sopimukseen.