Ilmajohtoa vai maakaapelia – millä perusteella sähköverkon rakentamisen tekniikka valitaan?

Rakennutamme edelleen sähköverkkoa myös ilmajohtoina suurista maakaapelointikilometreistä huolimatta. Näin verkon uusiminen saadaan pelkkää maakaapelointia edullisemmaksi. Haja-asutusalueille suunnitellut ilmajohdot pyritään sijoittamaan teiden varsille, jolloin viankorjaus nopeutuu.

Julkaistu: 28.8.2018 15.28 (Päivitetty: 28.9.2018 7.47)

Sähkömarkkinalaki edellyttää sähköverkkoyhtiöitä kehittämään jakeluverkkoaan toimitusvarmemmaksi. Keinoja toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi ovat esimerkiksi maakaapelointi, ilmajohdon rakentaminen tien varteen, maastokatkaisijoiden, automatiikan ja kauko-ohjattavien erottimien lisääminen sekä varayhteyksien rakentaminen ja vierimetsien hoito.

Maakaapelointi on ensisijainen ratkaisu vain asemakaava-alueilla taajamissa ja muissa sähköverkon käytön kannalta kriittisissä runkoyhteyksissä. Muutoin haja-asutusalueella pyrimme monipuolisesti hyödyntämään myös edullisempia verkkoratkaisuja, jotta toimitusvarmuusinvestointien aiheuttamat paineet siirto- ja verkkopalveluhintoihin jäisivät mahdollisimman pieniksi.

– Jos koko sähköverkko uusittaisiin maakaapeloimalla, tulisivat rakennuttamisen kustannukset haja-asutusalueilla olemaan yli kaksinkertaiset ilmajohdon rakentamiseen nähden, sanoo Järvi-Suomen Energian verkostopäällikkö Mika Matikainen

Sähköverkon sijainti määrittää johdon rakenteen.

Rakentamisen tekniikan valintaan vaikuttavat alueen asiakasmäärät sekä siirrettävät energiamäärät ja yhteiskunnalle tärkeiden kohteiden sähkönjakelun turvaaminen.

– Ilmajohdon rakentamisessa huomioidaan ympäristö ja johdon sijoittelu niin, että se olisi sekä teknistaloudellinen ratkaisu että sellainen, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa muulle toiminnalle, sanoo Matikainen.

Uudet ilmajohdot pyritään asentamaan teiden varsiin vikojen paikannuksen ja nopean korjauksen turvaamiseksi. Lisäksi tienvarressa ilmajohto on käytännössä puuvarma toiselta puolelta. Teiden varsille sijoitettujen johtojen maisemavaikutukset ovat metsän keskelle rakennettavia johtoja vähäisemmät.

Tällä hetkellä rakentamisen painopiste on taajamien ja haja-asutusalueiden runkoverkkojen maakaapeloinneissa. Keskijänniteverkkoa maakaapeloidaan lähivuosina noin 250 kilometriä vuodessa, kun taas ilmajohtoa rakennetaan 50-100 kilometriä vuodessa. Tulevaisuudessa vuosittaisen ilmajohtorakentamisen määrä nousee 200 kilometriin.