Sähköveron vaikutukset maaseudulla ja kaupungissa

Maitotilallinen Jaakko Rouhiainen tuntee maailmantalouden myllerrykset omassa tilipussissaan, sillä muun muassa sähköverolla on suuret vaikutukset hänen toimintaansa. Maakunnan yhteinen omaisuus, kuten sähköverkko, kannattaa hänen mielestään pitää omissa käsissä.

Kuva linkkiä varten -

Jaakko Rouhiainen ei ole koskaan joutunut katumaan sitä, että jäi jatkamaan suvun tilaa Vuorenmaan kylälle, sillä hän tykkää maatilan hommista.

Pohjois-Juvalla, Vuorenmaan kylällä, korkean mäen päällä on Piispalan tila navettoineen. On ollut siellä 300 vuotta.

Vuonna 1961 tilaa piti isänsä jälkeen Tauno Rouhiainen. Hänen poikansa Jaakko Rouhiainen oli tuolloin 6-vuotias, ja hän osasi juuri ja juuri lukea. Poika tavasi Länsi-Savosta juttua, jossa kerrottiin, mikä hänestä tulisi isona ja missä hän aikuisena asuisi. Isä kertoi haastattelussa, että perheen nuorimmainen poika jatkaa Piispalaa sitten aikanaan.
– Koskaan ei ole tarvinnut minun puolestani tehtyä päätöstä manata tai ammatinvalintaa katua. Kai vanhemmat tunsivat lapsensa ja tiesivät, että tilan pitäminen on meistä neljästä lapsesta juuri minun hommaani. Vuodesta 1984 olen hoitanut maatilaa – ensin yksin ja sitten oman perheeni kanssa niin kuin oma isäni aikanaan ja hänen isänsä sitä ennen.

Yhtä syyllistä ei löydy

Rouhiaisten navetassa on tällä hetkellä 50 lypsävää lehmää ja saman verran nuorta karjaa.
Maatalouden kannattavuus on otsikoissa tämän tästä. Paras mahdollinen se ei Rouhiaisenkaan mukaan tällä hetkellä ole, mutta maitotilalla kuitenkin sen verran siedettävä, ettei hanskojen lyöminen tiskiin ole käynyt edes mielessä.
– Maito on Etelä-Savossa maatalouden selkäranka, ja maitotiloilla on täällä tulevaisuutta.
Maataloustuottajat itse eivät Rouhaisen mukaan ole heikentyneeseen kannattavuuteen syyllisiä, eikä syyttävää sormea voi hänen mielestään osoittaa mihinkään yksittäiseen tahoon.
– Maailmanpoliittinen tilanne on se mikä se on. Meillä Suomessa tuotetaan vuodessa maitoa 600 miljoonaa litraa yli oman tarpeen, ja sen saaminen kansainvälisille markkinoille on vaikeaa muun muassa Venäjä-pakotteiden takia. Tätä vientiongelmaa ei toisaalta olisi, jos Suomeen ei tuotaisi lainkaan ulkomailta maitotuotteita. Suomalaisen kuluttajan toivoisi myös suosivan ja ostavan kotimaisia tuotteita.

Sähkön toimitusvarmuus ja sähköverkon omistus

Puut Vuorenmaalle johtavan tien varrella ovat helmikuun alussa raskaina lumesta. Sähköjohdot tien vieressä eivät kuitenkaan ole joutuneet antautumaan isommin lumitaakalle.
– Kelit ovat tänä talvena olleet sähköntuotannolle todella haasteelliset, mutta jos sähkökatkoja on ollut, ne ovat meillä olleet lyhyitä.
Toista oli 1980-luvun alussa, kun Manta-myrsky riehui Juvalla. Rouhiaisten tilalla sähköt olivat tuolloin poikki kaksi päivää.
–Tuon myrskyn jälkeen meille hankittiin oma varavoima, joka on maitotilalla aivan välttämätön.
Rouhiaisten tila on noin viiden kilometrin päässä sähköasemasta, joten mahdolliset sähkökatkot ovat lyhyitä. Rouhiaisen toiveissa olisi saada ilmassa kulkevat johdot kaapeloiduksi maahan, jolloin sähkön toimitusvarmuus olisi nykyistäkin parempaa.
Aina silloin tällöin sähköyhtiöiden myyjät soittelevat Rouhiaisellekin ja kertovat, miten nyt kannattaisi kilpailuttaa ja vaihtaa toiseen yhtiöön.
– En ole toistaiseksi lähtenyt näiden matkaan, sillä nykyiset hintani ovat kilpailukykyiset. Ja haluan myös olla lojaali maakunnan yh­tiöl­le energian hankinnassa.
10–15 vuotta sitten sähköyhtiöt kilvan myivät osuuksiaan globaaleille yhtiöille. Rouhiainen on tyytyväinen, että Suur-Savon Sähkön omistus on pysynyt omassa maakunnassa.
– Olen aivan varma, että jos sähköverkon omistaja olisi maakunnan ulkopuolella, se välittäisi vähemmän siitä, tuleeko Juvan Vuorenmäelle sähköä tänään vai huomenna. Sähkö kuitenkin on niin maatilan kuin koko yhteiskunnankin tärkein tuote. Ilman sitä mikään ei pyöri.

Kuva linkkiä varten -

Savon Sanomat etsi vuonna 1965 Savon suurinta tupaa, ja Rouhiaisten tupa pärjäsi kilpailussa hyvin: se tuli toiseksi. Ainoastaan Hirvensalmelta löytyi suurempi tupa. Nykyisin tupa on pienempi kuin reilut 50 vuotta sitten, mutta edelleen neliöitä on enemmän kuin monessa helsinkiläisessä kaksiossa.

Sähkövero koettelee kovemmin maaseutua

Maaseudun asukkaat ovat joutuneet sähkön toimitusvarmuutta määrittelevän lain vuoksi eriarvoiseen asemaan suhteessa kaupunkilaisiin. Kaupungeissa sähköverkot ovat jo aiemmin kaapeloituja, minkä vuoksi siellä ei ole samanlaista tarvetta verkon uudelleenrakentamiseen eikä siten läheskään yhtä suuria korotuspaineita siirtomaksuihin kuin maalla.

Sähköverkon pituus asiakasta kohden maalla on paljon pidempi kuin kaupungissa, mutta myös verkon rakentamisen olosuhteet nostavat siirtomaksuja. Järvi-Suomen Energialla on esimerkiksi kymmenkertainen määrä sähköverkkoa verrattuna kaupunkiyhtiöihin.Tätä vääristynyttä elinkustannusten nousua olisi mahdollista korjata sähköveron porrastuksen avulla.

Järvi-Suomen Energia on ehdottanut porrastusta Työ- ja elinkeinoministeriölle yhdessä neljän muun sähkönsiirtoyhtiön kanssa kaikkein haastavimpien verkostojen alueelle. Porrastus alentaisi sähköveroa maaseudulla ja nostaisi sähköveroa kaupungeissa vain kymmenen prosenttia, mutta silti verojen kokonaiskertymä valtion taloudessa pysyisi ennallaan.

Jaakko Rouhiaisen maitotilalla sähkönsiirtolasku pienenisi sähköveron porrastuksesta vuodessa 725 euroa. Sen summan ansaitakseen hänen on myytävä 1 500 litraa maitoa. Sähkölämmitteiselle omakotitalolle kertyisi maaseudulla sähkönsiirtomaksuista vuosisäästöä noin 350 euron verran, kun taas kaupunkialueilla se nostaisi vastaavalla omakotitalolla sähköveroa 70 euroa vuodessa.

Kuva linkkiä varten -
Kuva linkkiä varten -

270 m / asiakas

Järvi-Suomen Energialla on sähköverkkoa 270 metriä/asiakas, kaupunkiyhtiöissä sitä on 25–30 metriä/asiakas. Täten verkon toimitusvarmaksi saattaminen maksaa noin kymmenen kertaa enemmän kuin kaupunkiyhtiöissä.

Faktoja veroista

Valtakunnallisen keskiarvohintojen mukaan sähkölaskusta veroa on kolmannes, siirtoa toinen kolmannes ja loput energiaa. Verojen osuus siirtolaskusta vaihtelee sähkönkäyttömäärän mukaan. Esimerkiksi sähkölämmittäjien siirtolaskusta keskimäärin 46 prosenttia tilitetään veroina eteenpäin. Järvi-Suomen Energian laskuista yli 40 prosenttia on Suomen valtiolle tilitettävää sähköveroa sekä arvonlisäveroa. Sähkövero on arvonlisäveron alaista maksua, joten sähköverosta maksetaan lisäksi arvonlisävero.

22 022 802 euroa

Vuoden 2018 aikana Järvi-Suomen Energian valtiolle tilittämä sähkövero ilman arvonlisäveroa.