E-laskulla

aarniometsää

Vaihtamalla paperilaskun e-laskuun autat Luonnonperintösäätiötä aarniometsän suojelussa

E-lasku on ympäristöystävällinen vaihtoehto mutta Reidar Palmgren puolustaa vinoja ja lahoja puita muistakin syistä.


E-laskulla suojelet aarniometsää, jossa romantikko lumoutuu

Näyttelijä ja kirjailija Reidar Palmgren ei ole koskaan sanonut metsälle ei.
—Vaikka taustaltani olenkin ihan kaupunkilaispoika, metsä on aina ollut minulle jotain mystistä, jotain sellaista, johon pääsee — ei missään tapauksessa joudu.

Palmgrenin lähimetsät ovat pieniä kaupunkimetsiä Helsingin Käpylän ympäristössä, mutta metsiä kuitenkin. Niitä hän käy aistimassa puolisonsa Satu Silvon kanssa harva se ilta.

—Kävelimme toissailtana Kumpulan lähimetsään. Olisiko se edes hehtaarin kokoinen, ja polut reitittää alueen aika tarkkaan, mutta sielläkin astuimme pois valaistulta tieltä kuusten katveeseen ja annoimme lumen sataa päällemme. Oltiin vaan ja kuunneltiin hiljaisuutta.

Suhteessa metsiin Palmgren sanoo olevansa enemmän romantikko kuin biologi.
—Tunnistan luonnossa yhtä ja toista, ja minulla on jonkinasteinen ymmärrys luonnon moninaisuudesta, mutta kun menen metsään, enimmäkseen ihmettelen ja lumoudun.

Metsä ei ole vain ihmistä varten

Suomalaisten käsitys metsistä on Palmgrenin mukaan hämärtynyt sitä mukaa, kun metsistä on tullut talousmetsiä.

—Puupelloilla kasvaa yhtä lajia ja tismalleen samanikäistä puuta. Ei ole yhtään puuta vinossa, ei taimikkoa, ei laho- eikä kelopuuta, mikä tarkoittaa, että myös eläin- ja muita kasvilajeja on hyvin niukasti. Ymmärrän toki, että Suomen talouden pitää pyöriä ja että Suomi elää metsästä, mutta ihan kaikkia aarniometsiä ei pidä laittaa sellukattilaan.

Ihminen on pakottanut tasapuustoiset hoitometsät juuri sellaisiksi, joista on hänelle itselleen välitöntä taloudellista hyötyä. Koskemattomana säilynyt aarniometsä on Palmgrenille sellaisen vastakohta.

—Aarniometsä on hyvä muistutus siitä, että ihminen ei todellakaan voi hallita kaikkea. Kun menee aarniometsään, tajuaa, että puut ja metsät olivat täällä paljon ennen meitä, ja meidän pitää tunnustaa niiden itseisarvo, eli että ne ovat olemassa muutenkin kuin vain ihmisen taloudellisia tarpeita varten.

Metsien hyötykäyttöäkin on sitä paitsi monenlaista. —Metsässä kulkeminen tuottaa tutkitusti ihmiselle mielihyvää, ja Japanissa lääkärit määräävät potilaille metsäkylpyjä. Itse uskon tähän hyvin vahvasti.

Tieto lisää kunnioitusta

Palmgren ei sanonut myöskään silloin ei, kun häntä pyydettiin Luonnonperintösäätiön ja Ikimetsän ystävät yhdistyksen toimintaan mukaan. Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroin luonnonalueita rauhoittaakseen ne pysyvästi, ja Ikimetsän ystävät tekee säätiön suojelutyötä tutuksi.

—Työkiireideni vuoksi olen mukana aika vähän varsinaisessa käytännön toiminnassa, mutta jos nimestäni on mitään hyötyä aarniometsien suojelussa ja metsätietoisuuden kasvattamisessa, niin mielelläni sen tähän käyttöön annan.

Aina kun Palmgren ehtii mukaan Luonnonperintösäätiön hallituksen metsäretkiin, hän tulee niistä innostuneena ja valaistuneena. —Kun biologit ja luontokartoittajat kertovat minulle kuusen kyljessä kasvavasta jäkälästä ja puun oksalla keikkuvasta kerttusesta, karttuvat sekä tietoni luonnosta että kunnioitukseni ja arvostukseni sitä kohtaan. Uskon ja toivon, että sama pätee muilla ihmisillä, eli että tiedon kertymisen myötä ihmiset oppivat arvostamaan luontoa.

Vaihtaminen e-laskuun

Järvi-Suomen Energia lahjoittaa jokaisesta kymmenestä uudesta e-laskutilauksesta 10 euroa Luonnonperintösäätiölle, joka ostaa kertyneillä varoilla aarniometsää Mäntyharjun Kyöpelinvuorelta.

Viime syksyn e-laskukampanja tuotti 1 122 uutta e-laskutilausta, joilla pystytään ostamaan Kyöpelinvuorelle lisää pysyvästi suojeltua aarniometsää 1,12 hehtaaria.

Tällä hetkellä kaikista Järvi-Suomen Energian laskuista noin kolmannes on käteviä e-laskuja.
E-laskuun voi siirtyä vaivattomasti tekemällä sopimuksen oman pankin kanssa joko verkkopankissa tai pankin palvelupisteessä. E-laskun tilaamiseen tarvittavat tiedot, kuten asiakasnumeron ja laskun numeron, saat viimeisimmästä paperilaskusta.

Kyöpelinvuoren suojelu alkoi vuonna 2004, kun Luonnonperintösäätiö osti sieltä 17 hehtaarin alueen. Nykyisin suojeltua metsää on jo yli 40 hehtaaria.

Kysyttävää laskusta?

p. 0800 90444
(arkisin klo 8-18)