Rakennamme elinvoimaa Järvi-Suomeen

Rakennamme suunnitelmallisesti toimitusvarman sähköverkon ja tietoliikenneverkon yhdistelmää - älyverkkoa. Se on yhteisrakentamisen mielessä järkevää ja samalla mahdollistaa alueemme elinvoimaisuuden tulevaisuudessa.

Mika Matikainen
Julkaistu: 11.4.2019 12.07
Sähköverkko

”Kolme eteläsavolaista kuntaa tarjoaa vanhuksille vapaaehtoista evakuointia sähköttömistä kodeista”. Näin MTV3 uutisoi netissä tammikuussa 2011 lumikuormatilanteesta, jonka parissa Järvi-Suomessa kamppailimme.

Kahdeksan vuotta myöhemmin paikallinen lumikuormatilanne oli lähes vastaava. Poikkeuksena kahdeksan vuoden takaisiin, pahimmassakin tilanteessa sähköttömien asiakkaiden määrä jäi noin kolmasosaan aiemmasta koettelemuksesta. Taajamissa lumikuormien seurauksena sähkökatkoja koettiin onneksi vain murto-osa vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna.

Vuoden 2011 alussa sään vaikutuksille alttiin keskijänniteverkon kaapelointiaste oli noin 2 prosenttia Järvi-Suomessa. Nyt vastaava keskijänniteverkon kaapelointiaste on noin 12 prosenttia. Maahan kaivettuna kaapelimääränä se tarkoittaa yli 900 km.

Vuoden 2011 jälkeen olemme investoineet sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseen noin 265 miljoonaa euroa. Investointimäärä on viimeisen 8 vuoden aikana ollut yli 2500 euroa jokaista asiakastamme kohti. Verkostoinvestointeihin on käytetty viime vuosina 80 prosenttia verkkopalveluiden maksuista.

Investoinnit toimitusvarmuuteen näkyvät asiakkaan arjessa ja erityisesti sään ääri-ilmiöiden aiheuttamissa haasteellisissa tilanteissa. Taajamat ovat lähes täysin toimitusvarman verkon piirissä ja tänä talvena säästyimmekin kahdeksan vuoden takaisilta ikäviltä tilanteilta.

Sähkömarkkinalaki edellyttää toimitusvarmuuden saavuttamista vuoteen 2036 mennessä. Keinoja toimitusvarmuuden saavuttamiseksi ovat esimerkiksi maakaapelointi, ilmajohdon rakentaminen tien varteen, automatiikan lisääminen sekä varayhteyksien rakentaminen ja vierimetsien hoito.

Maakaapelointi on ensisijainen ratkaisu vain asemakaava-alueilla taajamissa ja muissa sähköverkon käytön kannalta kriittisissä runkoyhteyksissä. Haja-asutusalueella eli paremman elämänlaadun alueilla pyrimme monipuolisesti hyödyntämään edullisempia verkkoratkaisuja.

Jos koko sähköverkko uusittaisiin pelkästään maakaapeloimalla, tulisivat investointikustannukset haja-asutusalueilla olemaan yli kaksinkertaiset nykyiseen suunnitelmaan verrattuna. Rakentamisen tekniikan valintaan vaikuttavat alueellinen asiakasmäärä sekä sähkön käytön määrä ja toki yhteiskunnalle tärkeiden kohteiden sähkönjakelun turvaaminen. Tavoitteena on teknistaloudellisin ratkaisu, jotta paineet hinnankorotuksiin jäisivät mahdollisimman pieniksi.